Elämän soittolista

Istuimme viime kesänä kahdeksan hengen maasturissa valmiina lähtemään viettämään kesän luultavasti kivointa viikonloppua. Suunta oli kohti Hankoa, josta meillä oli mökki vuokrattuna ja sen jälkeen kutsui Ruisrock. Musiikki soi kovalla, odotukset olivat korkealla, auto täynnä parhaita ystäviä ja kaikilla hymyt korvissa. "Hei, laittakaa joku hyvä uusi biisi soimaan. Haluan tälle reissulle tunnusbiisin!", kuului takapenkiltä poikaystäväni suusta. 

Hän halusi jonkun kappaleen, joka myöhemmin kuullessa muistuttaisi tästä viikonlopusta. 

En ollut tajunnut aiemmin, mutta poikaystäväni on tehnyt tätä aina. Hän tykästyy johonkin kappaleeseen ja soittaa sitä paljon tietyn aikakauden sisään. Myöhemmin kun kuulen jotain näistä kappaleista, tulee mieleeni asioita joita olen jo ehtinyt unohtamaan. Musiikin avulla pääsee ikäänkuin teleporttaamaan itsensä hetkeksi takaisin noihin hetkiin. 

Yhtenä päivänä istuimme autossa matkalla uuteen kohteeseen ja podcastini loppui kesken. Aloin selailla poikaystäväni musiikkikirjastoa ja törmäsin Cariboun kappaleisiin, joita en nimestä tunnistanut. Kuitenkin saman tien kun laitoin ne soimaan, palasin muistoissani New Yorkin asuntoomme ja siellä vietettyihin iltoihin. 

Samalla tavalla poikaystäväni musiikkivalinnat ovat toimineet viimeisen kuuden ja puolen vuoden aikana tietynlaisena elämämme soundtrackina. MGMT Kids tuo mieleen helteiset kesäillat Iso-Roobertinkadun asunnossa, Angus & Julia Stonen Big Jet Plane vie muistoissa Guadalajaraan ja Band Of Horses tulee aina muistuttamaan kesästä, jolloin aloimme seurustelemaan ja niistä suhteen maagisista ensiaskelista. Tämänkin reissun tunnuskappale alkaa olla selvillä ja se on Flic flacin remix The Lumineersin Stubborn love:sta.

Välillä on siis ihan hyväkin kuluttaa joitain kappaleita loppuun, vaikka silloin tällöin kitisenkin, että "Ai taaaaas tää. Eikö voitais kuunnella jo jotain muuta..". Ne nimittäin luovat muistoihimme ihan erityisiä lokeroita, jonne on mukava jälkikäteen kurkkailla. 

 

My boyfriend tends to listen some songs over and over again. Even though it's kind of annoying sometimes, I love the fact that some songs reminds me of a certain era of our lives in a special way. 

Pictures: Me & Sara / Tickle Your Fancy

Kommentit

HeidiS-

Teen itse tuota aivan samaa. Tehdään reissuille oma soittolista jota sitten kuunnellaan kyllästymiseen saakka, mutta sitten kun biisin kuulee jossain muualla niin tulee kivoja muistoja mieleen. Miehesi on fiksu! :D 

Elisa Lepistö

Sanopa muuta! :D Vaikka jossain vaiheessa saattaa joku kappale tulla korvista ulos, ei sitä muista sitten myöhemmin kun aika on kullannut muistot!

Laura (Ei varmistettu)

Mietin tänään justiin tätä samaa asiaa! :-D

Elisa Lepistö

Eikä! Great minds think alike :D

Kiti

Ihana postaus! Musiikki on kyllä jännä asia. Se jättää niin vahvoja muistijälkiä. Musiikki on myös hyvää terapiaa. Välillä kuuntelen jotain tiettyä kappaletta kun tsemppaan itseäni sekviytymään jostain jännittävästä tilanteesta. :)

Elisa Lepistö

Joo musiikilla voi kyllä luoda tai vahvistaa helposti omia tunnetiloja. :) Välillä melankolisena päivänä kuuntelen ne kaikkein raastavimmat ja mollisointuisimmat kappaleet, sillä kaikki muu kuulostaa teennäiseltä ja toisina päivinä ne samat kappaleet tuntuvat kliseisiltä. 

leilaa (Ei varmistettu)

Olisi kiva kuulla mitä podcasteja kuuntelet. :)

Elisa Lepistö

Lähiaikoina oon kuunnellut Kaarle Hurtigia: https://soundcloud.com/kaarle ja Jari Sarasvuota: http://areena.yle.fi/1-1791080# :)

anzgulii (Ei varmistettu)

Ööh, miks pitää väkisin kuunnella jotain biisiä vaan, jotta jäis mieleen? Eiks toi systeemi vähän niinku oo semmosta valmiiksi muistoissa elämistä?

Elisa Lepistö

Eikai kukaan nyt kuuntele väkisin mitään biisejä? En oikein tajunnut kysymystä. Postauksen ideana oli se, että vaikka ihastuisi johonkin kappaleeseen niin paljon, että haluaa kuunnella sitä jatkuvalla soitolla ja sen takia biisiin lopulta kyllästyy, voi se jälkikäteen palauttaa ihan eri tavalla niiden muistojen pariin. :)

Amnda (Ei varmistettu)

TÄÄÄÄÄH MITÄ!??!! Mä oon kans viime syksystä asti ollu kova podcastien suurkuluttaja, aamulenkillä kuluu joka arkipäivä 30-120 minuuttia kuuntelua. Ja juurikin soitossa ollut Kaarlen ja Jari Sarasvuon podcastit, käsittämätöntä! Ite kyllä kuuntelen jakso.fi:n kautta, mutta kuitenkin. Pitkillä, yksitoikkoisilla kävelylenkeillä erityisesti podcasteihin uppoutuu lähes flow-tilaan asti. Lisäksi ihmisen puhetta on jotenkin rauhoittavaa kuunnella ja monipuolinen aihepiiri pakottaa ajattelemaan kaavamaisen arkiajattelun ulkopuolelta. Tuli vaan mieleen, ootko jo kuunnellut inspirad.io:n lähetyksiä? Mikäli et, niin suosittelen erittäin lämpimästi. Jatka blogin suhteen samaan malliin, kehitystäsi ja elämänmyönteistä asennettasi on ilo seurata! :)

Elisa Lepistö

Eikä?! En ole kuullut aiemmin, joten pitää ehdottomasti tsekata! Kiitos vinkistä. Podcastit on kyllä ihan parasta kävelylenkkiseuraa yksin kävellessä! :)

Kommentoi