Juma! Olipa tiukka marraskuu. Olen tehnyt töitä niin maan saamaristi. Löysää hetkeä ei ole ollut, mutta sitäkin enemmän hyviä. Tämä on ollut marraskuu, jolloin pimeys ei ole vetänyt minua mukanaan märkään, kuolleeseen nurmikkoon. Marraskuu, jolloin en ole yhtäkkiä lakannut tekemästä asioita, koska envaanjaksa. Marraskuu, jolloin olen voinut hyvin. Mistä lähtien marraskuut ovat olleet tällaisia? (Tässä […]

Tänä päivänä kolme vuotta sitten oli kylmä, valkoisenkolea päivä, talvempi kuin tänään. Muistan sen, koska kävin 2.11.2010 neljä kertaa ulkoilmassa. Ensin, yhdeksän maissa aamulla, pyöräilin niin kovaa kuin ikinä pystyin kaupungin halki Järvenpään terveyskeskuksen sairaalaan. Ajattelinko jotain? Ajattelin. Että on oltava nopeampi, nopea, päästävä perille, perille, perille, pysyttävä kasassa, ihmisvartalona, joka pystyy työntämään pyörän polkimia […]

Onkohan maailmassa ihmistä, joka on niin ylevä mieleltään, että voi väittää säästyneensä kokonaan niiltä katkerilta ajatuksilta, joissa Mä tykkäsin Backstreet Boysista ennen teitä! tai Mä luin Murakamia ennen kuin siitä tuli hipsterien suosikki! tai Vittu teitä feikkejä, niittivyöt kuuluu meille oikeille punkkareille! tai No just joo, mä käytin polkupyörää ja reppua jo skidinä, älkää yrittäkö mitään! tai Jeesus noita opportunisteja, kyllä me oikeat Nikola […]

Olen tehnyt viime viikkoina aivan hirvittävän paljon töitä. Tämä ei ole mikään valitusvirsi, sillä työni on kivaa ja olen oman itseni inha pomo. Olen istuskellut kahviloissa muiden kaltaisteni läppäriin liimautuneiden kanssa, olen tehnyt töitä keskellä maaseudun rauhaa, kynnettyjä peltoja katsellen, sillä aikaa kun äitini nosti vielä viimeiset purjot maasta. Olen istunut beibini sohvalla, juonut teetä […]

Tein beibini kanssa sopimuksen, että jos minä löydän hienon keksipurkin, hän pitää huolen siitä, että purkissa on aina keksejä. Oman osuuteni hoitamiseksi tässä ensiarvoisen kiireellisessä asiassa katsoin parhaaksi marssia aika perhanan nopeasti Kaarlenkadun Wanhaan Kaarleen.  Paras diili ikinä. Simsalabim, kotonani on nyt aina keksejä! Tervetuloa, synkkä ja myrskyisä yö talvi seuraavat kuusi kuukautta! Apropoo. Luin kaikista maailman […]

Löysin sisäpihalta jousipatjan luurangon. Olin haaveillut sellaisesta pitkään, se on hieno sisustus- ja säilytyselementti.  Vasta patjavainaan maailman pienimpään hissiin raahattuani ja kuudennen kerroksen asuntoon kannettuani ymmärsin ajatella, että saatoin tietää, kuka siinä oli nukkunut. Ehkä se oli Väinön isännän patja. Väinön isäntä oli paras ja läheisin naapurini, ensimmäinen, johon tutustuin ja ainoa, jonka kanssa olen […]

Tampere, Tampere, Tampere. Tampere on mainio paikka käydä keväisin ja kesäisin, erinomaisen kaunis ja tunnelmallinen talvisin. Mutta ikinä, ikinä en jätä väliin muutaman päivän reissua Tampereelle syksyisin. Tampere on minulle pakopaikka, kiiltävänmustan asfaltin ja vaahteranoranssin taivaan värinen hyppy aika-avaruudessa. Olen matkannut Tampereelle pakoon suruja, pelkoja, ahdistuksia, nuoruuden taakse jäämistä ja arjen ankaruutta. Olen lähtenyt ilman […]

Me leikittiin kaikilla käsillä ja pidettiin toistamme hyvänäja Laura oli salakan muotoinenmutta lämmin ja vähemmän ruotoinenSitten Laura pyysi minua puremaanja minä purin ihan vähän vaanja voi kuinka Laura nauttikaanSe yö oli lauha ja rattoisakuu paimensi pilvien katrastaja yhtä aikaa molemmat saija niin tuli torstaista perjantaiSitten minä pyysin Lauraa imemäänja hän imi ja lipsutti kielelläänja Laurakin laukesi […]

Sanoin tänään ystävälle, että visioissani vapaa ja itsenäinen freelancer-elämä on aina sitä, että istun pimeänä iltana sohvan nurkassa kaunis viinilasi kädessäni ja syvennyn johonkin niistä tolkuttoman monista suurista, tämäkkäsivuisista taidekirjoista, joita olen vuosien varrella kirjahyllyyni ja lattioilleni kerännyt. (Taustalla soi aina joko Massive Attack tai Bitter:Sweet.) No, minähän en koskaan tee tuota.  Paitsi tänään. Tänään […]

Tänä jumalaisen laiskana sunnuntaipäivänä opin Ylioppilaslehdestä kuuluvani CV-sukupolveen. Tiivistettynä sukupolveni voi määritellä siten, että meille – tai niille, jotka haluavat meidät palkata – ”ei riitä, että kirjoittaa CV:hen harrastukseksi kirjojen lukemisen.” On oltava aktiivinen, haalittava luottamuspestejä, keräiltävä hallituspaikkoja ala-asteelta lähtien. No okei, yläasteelta. Olen kyllä tiedostanut tämän jo vuosia. Potenut huonoa omaatuntoa. Minähän en viitsinyt […]