VEGAANISET PROTEIINILISÄT – MIKÄ ON SINUN SUOSIKKISI?

foodin-vaniljariisiproteiini-mustikka-smoothie-smoothiekulho-sundayblondie-1.jpg

Kolme vuotta sitten laskeskelin lähes vainoharhaisesti, paljonko saan päivittäin proteiinia syömästäni ruoasta.

Fitnessbuumi iski minuunkin: kävin neljä kertaa viikossa salilla ja söin kurinalaisesti kaurapuuroa marjojen ja raejuuston kanssa, salaattia, kanasuikaleita, munakkaita ja rahkaa. Nyt kyseinen ruokavalio aiheuttaa lähinnä vilunväristyksiä, vaikka se monen korvaan terveelliseltä kuulostaakin: kananlihaan en ole pystynyt (enkä halunnut) koskea enää puoleentoista vuoteen, ja olen vähentänyt radikaalisti maitotuotteiden käyttöä. Veganuaryn jälkeen aion palata minimalistisessa määrin joidenkin maitotuotteiden käyttöön.

Nykyään en jaksa enää stressata proteiinimääristä. Tällä hetkellä tuntuu tärkeimmältä, että ruoka on kevyttä mutta täyttävää ja mahdollisimman kasvispitoista. Haluan nauttia ruokani tiedostaen ja ajatuksella: takavuosien aivottomaan kanasalaatin mussuttamiseen ei ole paluuta. Haluan, että ruokavalintani ovat hyväksi paitsi itselleni myös ympäristölleni.

Vaikka saan tofusta, härkiksestä, nyhtiksestä, linsseistä, pavuista ja pähkinöistä proteiinia, lisään toisinaan esimerkiksi smoothien tai tuorepuuron joukkoon lusikallisen proteiinilisää. Vegaanihaasteen myötä olen tutustunut tarkemmin vegaanisiin proteiinilisiin, joita löytyy moneen lähtöön.

Vegaanisia proteiinijauheita valmistetaan soijasta, herneestä, riisistä ja hampunsiemenistä. Kasvispohjaisten proteiinilähteiden aminohappokoostumus on hieman eläinperäisiä vajaampi. Kasvisproteiinien aminohapot myös imeytyvät elimistöön heikommin. Asiantuntijoiden mukaan ihanteellinen lopputulos saavutettaan, kun yhdistellään erilaisia kasvispohjaisia proteiinilähteitä: tällöin proteiinilähteiden aminohappoprofiilit täydentävät toisiaan ja saavutetaan vaadittava 20 aminohapon koostumus.

Erilaisten kasvisproteiinilisien proteiinipitoisuuksia:

Hamppuproteiini: 50%
Herneproteiini: 80
90%
Riisiproteiini: 7090%
Soijaproteiini: 8090%

Omien empiiristen tutkimusteni myötä olen todennut maustetun riisiproteiinin omaan suuhuni parhaiten soveltuvaksi. Kasvisproteiinit maistuvat erilaiselta kuin heraproteiini, jossa on luonnostaan hieman makea maku: jos kasvisproteiinia hulauttaa smoothieensa liikaa, muuttuu juoma maultaan varsin jauhomaiseksi.

Arkikäytössäni ovat Foodinin maustetut riisiproteiinit: *vaniljariisiproteiini sopii mihin tahansa smoothieen tai raakapuuroon, kun taas *suklaariisiproteiini sopii herkutteluhetkiinkin. Näissä kuvissa on esillä viime viikonloppuinen smoothiekulhoni, joka sisälsi soijajogurttia, banaania, mustikoita, vadelmia ja vaniljariisiproteiinia. Nam! Yksi miinus riisiproteiinissa tosin on: sitä ei pystytä tuottamaan Suomessa.

Oletko sinä kokeillut vegaanisia proteiinilisiä? Olisi hauskaa kuulla teidänkin ajatuksianne vegeprotskuista ja kivoista resepteistä!

* Tuotteet saatu Foodinilta

foodin-vaniljariisiproteiini-mustikka-smoothie-smoothiekulho-sundayblondie-2.jpgfoodin-vaniljariisiproteiini-mustikka-smoothie-smoothiekulho-sundayblondie-3.jpgfoodin-vaniljariisiproteiini-mustikka-smoothie-smoothiekulho-sundayblondie-4.jpg

FOLLOW ME ON FACEBOOK / INSTAGRAM / PINTEREST

hyvinvointi mieli ajattelin-tanaan ruoka-ja-juoma

8 TAPAA VÄHENTÄÄ MUOVIJÄTTEEN MÄÄRÄÄ

vinkit-muovijatteen-vahentamiseen-sundayblondie-1.jpg

 

Tuskin kukaan meistä on viime viikkoina voinut välttyä muovijätteeseen liittyvästä uutisoinnista.

Tuntuu, että muovia on kaikkialla: meressä, eläimissä, ruoassa, ihmisissä. Uutisvideoilla näkyvät merien muovilautat tuntuvat epätodellisen suurilta. Mistä tämä kaikki roska tulee? Kaupan hyllyrivistöjä kävellessään saa nopeasti vastauksen: valtava osa syömästämme ruoasta on pakattu muoviin.

Euroopan komissio julkaisi viime viikolla ensimmäisen unionin laajuisen muovistrategian, jolla pyritään lisäämään muovin kierrättämistä, suojelemaan ympäristöä ja luomaan työpaikkoja. Toiveena on, että vuonna 2030 kaikki EU-alueella käytettävä muovi olisi kierrätettävää tai uudelleenkäytettävää.

Tällä hetkellä alle 30 prosenttia EU-kansalaisten vuosittain synnyttämästä 25 miljoonasta tonnista muovijätettä päätyy kierrätykseen. Loput muovijätteestä päätyy kaatopaikoille (31%) tai poltetaan (39%) [HS 16.1.2018]. Tänään HS kertoo jutussaan, että moni kyllä haluaisi kierrättää muovijätteensä, mutta siitä on tehty vaikeaa. Aluekeräyspisteet ovat harvassa, ja niitä tyhjennetään liian harvoin.

Joka vuosi satatuhatta merinisäkästä ja -kilpikonnaa ja yli miljoona merilintua kuolee syömäänsä muoviin. Yleensä muoviroska tukkii ruuansulatuskanavan, elämän tukehtuu tai nääntyy nälkään, terävä roska rikkoo ruuansulatuselimistöä tai eläin sotkeutuu roskiin menettäen lentokykynsä, nääntyen nälkään tai jää saaliiksi. Nämä kaikki kuulostavat jokseenkin kammottavilta tavoilta kuolla.

Tuskin kukaan meistä pystyy enää elämään täysin ilman muovia, mutta jokainen voi vaikuttaa muoviroskan määrään. Pienillä valinnoilla on iso vaikutus, kun tarpeeksi moni omaksuu ne osaksi arkeaan.

Listasin kahdeksan vinkkiä, miten sinä, minä ja me kaikki voimme vähentää muovijätteen määrää!

 

vinkit-muovijatteen-vahentamiseen-sundayblondie-2.jpgvinkit-muovijatteen-vahentamiseen-sundayblondie-5.jpg

 

Hanki kestävä take away -muki ja vaihda kaupan vesipullot lasiseen. Esimerkiksi Britanniassa heitetään pois noin kolme miljardia kertakäyttöistä kuppia vuodessa. Monet kahvilaketjuissa käytetyt mukit ovat kuitenkin sellaisia, ettei niitä voi kierrättää mukeissa olevan polyeteenin vuoksi, joka tekee mukeista vedenpitäviä. Myös take away -mukien kannet ovat yleensä muovia. Itselläni on käytössä Keep Cupin lasinen muki, jonka kansi on kylläkin muovinen. Kansi toimii suojana, kun kannan teeni lounaspaikasta työpaikalleni, jossa otan kannen pois – en tykkää juoda teetäni muovikannen läpi. Vesipullona käytössäni on lasinen Nature’s Designin pullo.

Jätä hedelmäpussit ja muovipussit kauppaan. Miksi laitamme useat hedelmät pusseihin, vaikka monet niistä kulkisivat kassissa sellaisenaan? Onhan appelsiinissa kuoret, jotka suojaavat hedelmää. Viimeisen puolen vuoden ajan olen tehnyt niin, että punitsen hedelmät ja liimaan tarran yhteen hedelmään – eikä yksikään myyjä ole ihmetellyt asiaa. Hedelmät kulkevat kivasti muiden ostosten seassa kangaskassissa.

Vältä take away -lounaita. Kun ostat ruokaa ravintolasta mukaan, pakataan se monesti useisiin muovirasioihn. Viitseliäin nappaa mukaansa oman, kestokäyttöisen rasian ja pyytää noutosafkat siihen. Saahan teen ja kahvinkin jo omaan kuppiin – miksei siis lounaankin?

Älä osta muovisia kertakäyttöaterimia ja -astioita. Jos retkeilet, voi pitkäkestoisiin retkiastioihin satsaaminen olla kannattava idea. Mitä tulee aterimiin, olen itse toisinaan kuljettanut mukanani kotoa napattuja (metallisia) aterimia: kyllähän yksi lusikka nyt aina kassissa kulkee.

Älä osta mikromuoveja sisältävää kosmetiikkaa. Päivittäiskosmetiikan tuotteet voivat sisältää pienen pieniä muovihiukkasia eli mikromuoveja. Mikromuovihiukkaset ovat niin pieniä, että ne läpäisevät jopa vedenpuhdistamoiden suodattimet ja päätyvät lopulta vesistöihin – ja syömäsi kalan mahaan. Mikromuoveista saattaa myös irrota myrkkyjä vesiin.

Suosi vaatteissa luonnonkuituja. Kun keinokuituja (akryyli, polyesteri) pestään pesukoneessa, päätyy veteen mikromuoveja. Suosi luonnonkuituja, eli sellaisia materiaaleja, joita ei ole valmistettu kemiallisesti. Eläinkuidut valmistetaan yleensä eläimen karvasta, kun taas kasvikuidut valmistetaan esimerkiksi varresta ja lehdistä. Eläinkuituja ovat esimerkiksi villa, angora, mohair ja silkki, kasvikuituja pellava, hamppu ja puuvilla. (Psst! Kannattaa kuitenkin muistaa, että esimerkiksi puuvillan tuotanto syö valtavasti vettä. Pelkkä luonnonkuidun leima ei tee vaatteesta automaattisesti parasta.)

Harrasta meal preppingiä. Pienet, paljon muovia sisältävät pakkaukset löytävät tiensä ostoskoriin yleensä silloin, kun ei ehdi suunnitella. Tee esimerkiksi tuorepuuro tai smoothie valmiiksi mukaasi, jotta voit nauttia sen välipalana tai treenien jälkeen kaupasta ostettavien smoothieiden, jogurttien, rahkojen ja puurojen sijaan.

Kokeile kuukautiskuppia. Se aika kuukaudesta – ja muoviroskaa syntyy. Kuukautiskuppi vähentää muoviroskan määrää merkittävästi, kun kaupasta ei enää tarvitse ostaa jatkuvasti kertakäyttöisiä siteitä. Suomalainen Lunette on alan uranuurtaja, jonka kuukautiskupit myös valmistetaan Suomessa.

 

vinkit-muovijatteen-vahentamiseen-sundayblondie-3.jpgvinkit-muovijatteen-vahentamiseen-sundayblondie-4.jpg

 

lue myös:

vastuullisen suklaanystävän valinta

pieniä, parempia valintoja

vegaaniset proteiinilisät

FOLLOW ME ON FACEBOOK / INSTAGRAM / PINTEREST

muoti trendit mieli ajattelin-tanaan