VEGAANISET PROTEIINILISÄT – MIKÄ ON SINUN SUOSIKKISI?
Kolme vuotta sitten laskeskelin lähes vainoharhaisesti, paljonko saan päivittäin proteiinia syömästäni ruoasta.
Fitnessbuumi iski minuunkin: kävin neljä kertaa viikossa salilla ja söin kurinalaisesti kaurapuuroa marjojen ja raejuuston kanssa, salaattia, kanasuikaleita, munakkaita ja rahkaa. Nyt kyseinen ruokavalio aiheuttaa lähinnä vilunväristyksiä, vaikka se monen korvaan terveelliseltä kuulostaakin: kananlihaan en ole pystynyt (enkä halunnut) koskea enää puoleentoista vuoteen, ja olen vähentänyt radikaalisti maitotuotteiden käyttöä. Veganuaryn jälkeen aion palata minimalistisessa määrin joidenkin maitotuotteiden käyttöön.
Nykyään en jaksa enää stressata proteiinimääristä. Tällä hetkellä tuntuu tärkeimmältä, että ruoka on kevyttä mutta täyttävää ja mahdollisimman kasvispitoista. Haluan nauttia ruokani tiedostaen ja ajatuksella: takavuosien aivottomaan kanasalaatin mussuttamiseen ei ole paluuta. Haluan, että ruokavalintani ovat hyväksi paitsi itselleni myös ympäristölleni.
Vaikka saan tofusta, härkiksestä, nyhtiksestä, linsseistä, pavuista ja pähkinöistä proteiinia, lisään toisinaan esimerkiksi smoothien tai tuorepuuron joukkoon lusikallisen proteiinilisää. Vegaanihaasteen myötä olen tutustunut tarkemmin vegaanisiin proteiinilisiin, joita löytyy moneen lähtöön.
Vegaanisia proteiinijauheita valmistetaan soijasta, herneestä, riisistä ja hampunsiemenistä. Kasvispohjaisten proteiinilähteiden aminohappokoostumus on hieman eläinperäisiä vajaampi. Kasvisproteiinien aminohapot myös imeytyvät elimistöön heikommin. Asiantuntijoiden mukaan ihanteellinen lopputulos saavutettaan, kun yhdistellään erilaisia kasvispohjaisia proteiinilähteitä: tällöin proteiinilähteiden aminohappoprofiilit täydentävät toisiaan ja saavutetaan vaadittava 20 aminohapon koostumus.
Erilaisten kasvisproteiinilisien proteiinipitoisuuksia:
Hamppuproteiini: 50%
Herneproteiini: 80–90%
Riisiproteiini: 70–90%
Soijaproteiini: 80–90%
Omien empiiristen tutkimusteni myötä olen todennut maustetun riisiproteiinin omaan suuhuni parhaiten soveltuvaksi. Kasvisproteiinit maistuvat erilaiselta kuin heraproteiini, jossa on luonnostaan hieman makea maku: jos kasvisproteiinia hulauttaa smoothieensa liikaa, muuttuu juoma maultaan varsin jauhomaiseksi.
Arkikäytössäni ovat Foodinin maustetut riisiproteiinit: *vaniljariisiproteiini sopii mihin tahansa smoothieen tai raakapuuroon, kun taas *suklaariisiproteiini sopii herkutteluhetkiinkin. Näissä kuvissa on esillä viime viikonloppuinen smoothiekulhoni, joka sisälsi soijajogurttia, banaania, mustikoita, vadelmia ja vaniljariisiproteiinia. Nam! Yksi miinus riisiproteiinissa tosin on: sitä ei pystytä tuottamaan Suomessa.
Oletko sinä kokeillut vegaanisia proteiinilisiä? Olisi hauskaa kuulla teidänkin ajatuksianne vegeprotskuista ja kivoista resepteistä!
* Tuotteet saatu Foodinilta
