Suosikkisarja just nyt: Netflixin hurmaava Heartstopper
Suosikkisarja: Heartstopper (Netflix)
Ai mitäkö minä tein perjantai-iltana? Kiitos kysymästä, minähän katsoin Netflixin tuoreen teinisarjan Heartstopperin. Luonnollisesti.
Ja tiedättekö, perjantai-ilta well spent, hitto vie. Heartstopper on hurmaava! Sen nimi voisi olla Heartwarmer tai Heartexpander. Koko homma on kuin yksi iso lämmin halaus; sen katsottuaan väistämättä tuntee olonsa vähän paremmaksi ja toiveikkaammaksi. Haastan pahimmatkin kyynikot katsomaan kaikki kauniit kahdeksan jaksoa (eivät ole kovin pitkiä) ja sanomaan niistä jotain ikävää.
Minähän tässä blogissakin aika ajoin (=jatkuvasti) pyörittelen silmiäni kaikelle ja kaikille. Dissaan sitä ja tätä, tökin reikiä sarjoihin ja valitan niistä. Heartstopper on kuitenkin sarja, jota en jaksa enkä halua tökkiä. Enkä nyt tarkoita, etteikö seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tarinoita kertovia sarjoja saisi arvostella. Tietysti saa! Mutta Heartstopper nyt vaan on niin lämminhenkinen ja tärkeä, että en jaksa väkisin purkaa sitä osiin löytääkseni jotain valitettavaa. Eikä taida edes olla minun paikkani kritisoida sitä. Kaikkia tarinoita ei ole tehty minua varten.
Sitä paitsi epäilen, etten edes löytäisi mitään vaikka kuinka tökkisin. Mieltä ja sydäntä lämmittävää laatukamaa.
Sarja pohjautuu Alice Osemanin sarjakuviin, joiden tarina alkoi netistä ja jatkui sarjakuvaromaaneina. Heartstopper-sarjakuvia on luettavissa esimerkiksi Tumblrista. Tarinalla ja hahmoilla on ollut valtavan iso, lojaali fanijoukko jo kauan ennen Netflixiä. Alice Oseman on vuonna 1994 syntynyt englantilaiskirjailija, joka käsittelee teoksissaan nuoria koskettavia, tärkeitä aiheita. Vaikuttaa mielenkiintoiselta ja lahjakkaalta tyypiltä. On aina äärihienoa, kun nuoret ihmiset kertovat nuorten ihmisten tarinoita. Oseman on myös vastannut Heartstopperin netflixsoinnista. Miljoona ässäilypistettä Alicelle!
Olin jo kirjoittamassa pientä juonitiivistelmää, kertomassa Charliesta ja Nickistä, mutta oikeastaan tiivistäisin Heartstopperin näin: se kertoo rakkaudesta. Ensirakkaudesta, romanttisesta rakkaudesta, platonisesta rakkaudesta, ystävyydestä, sisarusrakkaudesta, vanhemman rakkaudesta lastaan kohtaan — ja tärkein, rakkaudesta itseään kohtaan. Siis sivussa on tietysti itsensä etsimistä, suruja ja murheita ja teinidraamaa, mutta kaikki kietoutuu rakkauteen. Lämmin, rakkaudentäyteinen halaus.
Pahoittelut seuraava lässytykseni, mutta näin kolmekymppisenä olen jo täysin oikeutettu siihen: on valtavan hienoa, että nykynuorilla on Heartstopperin kaltaisia tarinoita, joissa he voivat nähdä itsensä. Ja maailman, joka ei sulje ketään pois.
Hi.
Heartstopperin ensimmäinen kausi Netflixissä. Alice Osemanin sarjakuvaromaaneissa tarinaa on vielä kerrottavana, joten jos pitäisi veikata, vahva usko kakkoskauteen vaikkei sarjaa olekaan vielä virallisesti uusittu.
PS. Pisteitä myös Heartstopperin lahjakkaille nuorille näyttelijöille. Ensinnäkin siitä, että näyttävät ja vaikuttavat oikeasti teini-ikäisiltä. Ja toiseksi siitä, että ovat selvästi laittaneet sydämensä peliin. Päätähdet Kit Connor, Joe Locke, William Gao ja Yasmin Finney tekevät mainiota työtä, kuten oikeastaan kaikki sarjan näyttelijät. Mun pieni sivuosasuosikki oli päähenkilö Charlien isosisko Tori (Jenny Walser).
PPS. Sarjassa oli myös melkoinen oscarihtava yllätys!
LUE MYÖS:
- Suosikkisarja just nyt: ahdistava ja liian laadukas Severance
- Suosikkisarja just nyt: Netflixin koukuttava Young Royals
- Viime aikojen suosikkiasioita: täydellisen hölmöä komediaa ja loistelias Grammy-voittaja
- 18 sarjatärppiä huhtikuuhun
SEURAA BLOGIA: