Voiko kuolla ilman tavoitelistaa?
Elämän kriiseissä ihmisille monesti syntyy tarve tehdä tavoitelistoja eli bucket list -nimellä kulkevia juttuja, jotka luovat tavoitteita ja turvallisuudentunnetta kaaoksen keskellä.
Minulla ei ole missään vaiheessa sairastamistani ollut mitään varsinaista bucket listiä.
On ollut paljon vaillinaisia lauseita, jotka yleensä alkavat sanoilla ”vielä olis kiva…” mutta jotka aivan yhtä usein päättyvät pohdintaan siitä, että ei tämäkään niin tärkeä juttu minulle ole, vaikka olisihan se ihan kiva.
Tavoitelistan olemassaoloa on minulta useampikin ihminen kysellyt, mikä vahvistaa käsitystäni niiden yleisyydestä selviytymiskeinona.
Jos minä vielä nämä ehdin suorittaa, on elämälläni tarkoitusta kaiken kaaoksen keskellä. Jos minä nämä vielä ehdin nähdä, olen tehnyt elämälläni jotain merkittävää. Jos minä vielä ehdin elää nämä kohdat, olen tärkeä.
No, joo, on minullakin nyt pieni bucket list, mutta puolustuksekseni haluaisin sanoa, että minulta ei kysytty suostumusta sen olemassaoloon, vain lähinnä panostusta lyhyeen kolmen kohdan tavoitelistaan. Yhdessä ystävän kanssa saimme aikaiseksi tällaisen listan:
- Ihana illallinen Turussa suositun Vähätorin alueella.
- Joku blogimaailman juttu.
- Minun Turkuani kuvaamaan yhteisvalokuva perheeni kanssa Taidemuseonmäellä.
Näihinkin kohtiin minut ohjattiin ei-niin-kamalan-hellästi, sillä pyristelin puolivillaiseen tapaani pois listan ääreltä. Ystäväni kyllä painostuksen vastapainoksi lupasi auttaa näiden kohtien toteuttamisessa, eikä minun vastalauseillani ollut enää merkitystä. Ovathan nuo aika kivoja juttuja toteuttaa.
Tavoilleni epätyypillisesti (tai, no, aikamoinen tekopyhä takinkääntäjähän olen usein kaikesta paasauksestani huolimatta) keksin myös oman bucket listini, jolla on tasan yksi kohta:
- Haluan laivalle mieheni kanssa kaksistaan. Buffet-ruoka, parempi hytti, vapaa-aikaa. Parasta.
Ehkä tämä kruunaa kovin perisuomalaisen kuolinsuunnitelmani, että jos pääsisi laivan buffaan niin voisin kuolla onnellisena.
Puhuimme tässä eräänä iltana mieheni kanssa bucket listeista ja elämästäni yleensä, ja kerroin hänelle kuolevani onnellisena. Elämässäni on niin moni asia hyvin, että kaikesta tavoitelistavitsailusta huolimatta en kaipaa elämääni mitään lisää voidakseni sanoa asioiden olevan hyvin juuri nyt. Minun on hyvä mennä tällaisena kuin olen, näissä elämänolosuhteissa kuin nyt elän.
Mutta jos sinne laivan buffaan pääsisi.