Sähköä ei olisi
Viime viikonloppuna tuuli yltyi myrskylukemiin. Merivesi oli + 152 cm, jolloin Tiutisenkin rantateillä lainehti. Meillä isolaituri oli veden alla, mutta saunalle asti ei vesi yltänyt.
Viikonlopun myrskyn myötä Kotkassa oli paikoin lyhyitä tai pidempiä sähkökatkoksia, kuten muuallakin Suomessa. Etelä-Suomessa ei lunta ole näkynyt, mutta pohjoisemmassa tykkylumi painoi puita sähkölinjoille, tai tuuli riepotti runkoja nurin. Kaikki viat lienee viikon aikana saatu korjattua?
Entä, jos sähköntuotanto loppuisi kokonaan? Ainahan täällä tuulee! Tuulivoiman pystyttämiselle tulisi tulipalokiire. Joka töllille pitäisi ehkä saada oma propelli? Nekin, jotka keräävät adresseja tuulivoimaloita vastaan, joulutuisivat kääntämään kelkkansa. Aurinkoenergia on varteenotettava vaihtoehto, mutta Aurinko ei aina paista, mistä siis lataussähköä akkuihin? Ensi alkuun taitaisi yhdellä jos toisella mennä sormi suuhun ongelman edessä.
Sähköttömyyden koittaessa kotitalouksien ongelmat olisivat pieniä verrattuna sairaaloiden, tehtaiden ja muiden sähkön varassa toimivien laitosten hätään. Täällä saaressa lienee joka talossa puilla lämmitettävä liesi tai takka, jotta paleltua ei tarvitsisi, mutta kaupungeissa? Kodeissa yrittäisimme epätoivoisesti kypsentämällä pelastaa pakastimessa hiljalleen sulavia lihoja, sieniä ja marjoja. Marjat saisin keittiön liedellä keitettyä hilloiksi ja säilöttyä kellariin, mutta äkkisiltään se olisi olevinaan hankalaa. Sulaneita marjoja en kuitenkaan raatsisi heittää pois, arvokasta ravintoa. Pitäisikö kutsua koko kylä marjapiiraskahveille? Voiko pakasteesta sulaneita sieniä suolata? Entä pitäisikö meidän syödä lihaa kolme viikkoa putkeen, joka päivä? Eihän se edes paistettuna säilyisi niin kauaa. Ei olisi jääkaappiakaan. Eikä kaupunkiasunnoissa liettä.
Eikä tietokone toimisi. Vaikka kuinka olisi akussa virtaa, olisiko mitään mieltä kirjoittaa ja tallentaa ajatuksia. Ei olisi pilvipalveluita, joihin lähettää tiedostoja. Ja jos tallentaisi juttunsa omalle koneelle, sinne ne jäisivät, kun ei enää olisi sähköä, jota tarvitaan koneen avaamiseen ja käyttämiseen. Muistitikku olisi tulevaisuuden historiantutkijoille ihmetyksen aihe. Olisi vain kynä ja paperia. Ja ajattelijat tuottaisivat käsin kirjoitettua tekstiä, joka säilyisi tuhansien vuosien päähän, kunhan paperi ei liettyisi tai tuhoutuisi tulipalossa.
Tulipalot yleistyisivät, koska vaarattomat lämmitysmuodot eivät toimisi, sähköpatterit hohkaisivat kylmää. Vintillä oleva anopin vanha poljettava Singer-ompelukone huollettaisiin käyttökuntoon. Sitä polkisi todennäköisesti useampikin ihminen, kunhan rihmaa piisaisi ja kankaita riittäisi ommeltavaksi. Polkija pysyisi lisäksi lämpimänä.
1800-luvulla italialainen fyysikko Volta keksi laitteen, jolla voitiin tuottaa sähköä. Ennen sitä tarvittavat tuotteet ja tavarat valmistettiin mekaanisesti tai ihan käsityönä.Vähitellen sähkön käyttö yleistyi ja 1900-luvulla sähkötekniikan merkitys todella kasvoi. 1900-luvun aikana elektroniikan kehitys on ollut huimaa, jatkuen edelleen, emmekä enää taitaisi tulla toimeen ilman kaikkia vempaimia, jotka käyttävät sähköä energianaan. Televisio ja radio, tietokone internetyhteyksineen, kodinkoneet, kännykät…
Eri puolella Suomea sähköttömyys on ollut tilapäinen poikkeus, eikä sellaista tilannetta ole ollut, että koko valtakunta olisi ollut sähköä vailla. Tänä syksynä on ollut kaksi myrskyä, joista vain toisen tuuli ylti yli 20 metriin sekunnissa. Saarelaisen perimätiedon mukaan vasta kolmannen myrskyn jälkeen tulee talvi. Myrskyt tuleva, myrskyt menevät, sähköntuotto korkeintaan pätkii. Kaikki pyörii. Yhteiskunta toimii.