Miten voikaan postin saaminen piristää mieltä! Tietenkin kirjeposti on ihan ykkönen, mutta tänään sain myös varsin kauniin ja mukavan postilähetyksen: Moko marketin lahjakortin. En varsinaisesti pidä shoppailusta, mutta Mokosta uskoisin löytäväni jotakin pientä tupaani sopivaa!

Rakastan keittiötäni. Tiedän, että huoneen tai talon rakastaminen kuulostaa hieman kummalliselta, mutta keittiöni (kuin myös tupani) on minulle kovin tärkeä. Ennen paluumuuttoa maalle puolisen vuotta kului asunnossa, jonka keittiössä ruuanlaittaminen oli puolimahdotonta. Ennen en ollut edes huomannut, miten paljon vietin aikaa keittiössä, ja miten paljon ruuanlaittamisesta pidänkään! Eilen illalla iltapalaa tehdessä pysähdyin katsomaan jääkaappiani. Mieleeni […]

Koska en ole (vielä) antanut itselleni lupaa hankkia tuvan pihamaalle ihanaista pehmeää ja lämpöistä karvaturpaa (lue: hevosta), käyn silloin tällöin naapurikylällä heppailemassa entisellä metsätyöhevosella. Tämä mustavalkoinen hurmuri on vakaa kuin kallio ja saa tämän aamun metsäretken perusteella täydet pisteet myös suunnistustaidoista. Kuvan keltaoviselta mökiltä lähti polku metsään. Polku loppui, ratsastaja oli hukassa, mutta heposaurus nuuhki […]

Tänään vietin harvinaislaatuisesti vapaapäiväni Helsingissä. Parisen viikkoa sitten sorruin maistamaan Niia´s Cupcakesin pientä vegaanista Coconut Cream muffinssia (tiedän tiedän, muffinssi ei ole sama asia kuin cupcake, en vain tiedä _miksi_ se ei ole sama asia..). Leivonnaisessa oli mehevä suklainen pohja ja päällä aivan taivaallista soijakermasta valmistettua kookoskreemiä kookoshiutaleiden kera. Suorastaan sulin (ja niin suli kakkunenkin […]

Selvennetään ensin hieman. Tykkään pitsasta, tykkään myös leipoa pitsaa. En tykkää siitä, että ties vaikka mitä ohjeita ja erilaisia jauhoja (tattari, ruis, riisi, maissi, mix, fin mix, jauhoseos, kaurajauho ynnä muita monia!) kokeilemalla olen onnistunut ehkä kerran valmistamaan hyvän makuisen ja koostumukseltaan hyvän, sopivan rapsakan ja sitkoisen gluteenittoman pitsataikinan.  Pitsanleipomiseni ovat siis viime aikoina päättyneet […]

Joudun työni vuoksi reissaamaan jonkin verran ympäri Etelä-Suomea, tässä kuussa reissupäiviä on kertynyt jo vähän liiankin kanssa, ja tietysti aina ensimmäinen päivä vieraassa paikassa etätöissä puskee päälle järjettömän koti-ikävän. Illalla yksin vieraassa huoneessa on ikävä sitä lämmintä ja mukavaa omaa tupaa ja myös niitä tuvan muita lämpimiä ja pehmoisia asukkeja. Kissakaveri <3 Kisulaisen vatsakarvat, joita […]

Koska minun piti tänään tehdä lasagnea (tarkennettuna kahta eri kasvislasagnea, tavallista ja gluteenitonta, koska en itse voi syödä vehnää), ajattelin kirjoittaa tänne pastan valmistamisesta. Lasagnea en tänään ehtinyt vapaapäivän työkiireiden vuoksi valmistamaan, mutta toissa viikon lauantaina tarjosimme kavereille itse valmistettua pastaa ja paria vaihtoehtoista kastiketta. Siispä pastan tekoon: Olen aina luullut, että pastaa on vaikea […]

Uudessa tavarassa usein harmittaa ettei niitä ole tehty kestämään. Vanhoissa (siis niinkun oikeasti vanhoissa..) tavaroissa taas lähinnä hämmästyttää se, miten pitkään ne kestävätkään käytössä. Kun kotitaloni hirsiseinät otettiin paljaaksi, ne tuoksuivat tuoreelle männylle. Hirret kuitenkin ovat jo melkein 150 -vuotiaita. Tuvassa käytössä ovat myös isäni isoisän nikkaroimat tuvan pöytä ja tuolit (ja saman sarjan 3-metrinen […]

Huomenta. Lämpömittari taisi karata viime yönä ensimmäisen kerran selvästi pakkasen puolelle. Aamulla oli tiedossa matka töihin julkisilla. Koska asun keskellä peltoa, työmatkani on melko pitkä. Lähin linja-autopysäkki sijaitsee n. 2 kilometrin päässä, mutta ei se mitään aamuisin on mukava kävellä. Etenkin, kun varustautuu aamulenkkiin oikein. Minä varustauduin tänä aamuna naparetkelle: – Villasukilla (ympärivuotinen must! -asuste) […]

Asuin useita vuosia kaupungissa. Olosuhteiden pakosta, sanoin.. Kaupungissa asuessani luulin laiskistuneeni. Laiskaksi en vain koskaan ole osannut itseäni mieltää. Suunnilleen puoli vuotta sitten pääsin muuttamaan takaisin lapsuudenkotini maisemiin enkä enää ollut huolissani laiskistumisesta. Vanhan talon remontoinnin, päivätyön ja maisteriopintojen väliin jäikin ehkä huolestuttavan vähän laiskottelua ja vain olemista. Toisaalta maalla asumisessa rakastan juuri sitä, että […]