Varoitus! tämä postitus sisältää melkoisen paljon kuvamateriaalia.. Kun aloimme remontoimaan vanhaa mummolaani, meillä ei ollut pienintäkään aavistusta siitä, missä kunnossa talo todella oli. Kuuluisa vanhan talon tuoksu löytyi ja salaojat oli kaivettu talon ympärille vain paria vuotta aiemmin. Virallisten tietojen mukaan talo on rakennettu 1890-luvulla, ja sitä on remontoitu kunnolla viimeksi 1960-luvulla. 1980-90-lukujen kamaluuksia ja […]

HUOM! Seuraava resepti on erittäin lainattu ja hyvällä omallatunnolla tuunattu Cafe Bar No 9:n Pollo Limonellon ohjeesta, joka on napattu Hesarin Nyt-liitteessä julkaistuna vuonna xx sarjassa Salaiset reseptit, osa 3. Etätyö -tai arkivapaapäivässä ainakin itselleni yksi olennainen kiva juttu on lounas. Lounas, jota ei ole tarvinnut raahata töihin paria kymmentä kilometria eikä sitä ole tarvinnut […]

Koska gradua täytyy ajoittain hoitaa, on ihan kiva, että töistä saa tasoitusvapaita toiselle puolen Suomea yliopistolle junailua varten.  ”Koulumatkojen” matka-ajan opin jo Tallinnassa opiskellessa jakamaan hirmukätevästi syömisen, nukkumisen ja opiskelun välillä. Normaali koulumatka (tällä hetkellä n. 4h/suunta) jakautuu aika kivasti näin: 1/3 matkasta luen aamun lehteä ja napsin aamupalaa (kuumakaakao hämärässä aamujunassa on ihan nam!), […]

Matkustan linja-autossa eikä minulla ole eväitä. Tämä on mielestäni suuri vääryys – matkalla kuuluu olla eväät. Olen siis matkalla töistä kotiin, mutta kyllä tämä silti täyttää ne matkan vaatimukset, joiden perustella eväitä valikoisin. Höh, sanon minä! (..ja ehkä huomenna muistan ottaa matkaani eväät!) Hei hei Helsinki – linja-auton likaisen ikkunan lävitse.

Kuten viikko sitten vihjasin, meillä 17.11. Ravintolapäivä sujui kokatessa (ja tietysti syödessä!) sukuillallista. Isoäitini, rakas mummuni, syntyi vuonna 1912 ja eli pitkän elämän keltaisessa tuvassa, johon itse muutin 100-vuotta hänen syntymänsä jälkeen, 2012. Tästä sattumasta tuli tädilleni ja minulle mieleen järjestää perheen kesken illallinen, yhdessäolon merkeissä. Kuvassa mummuni heinänteossa pihapiirissämme. Halusin ehdottomasti kokata jotain, mikä […]

..hyppäsi hetki sitten minua vastaan muutamasta paperikassista, joiden olemassa oloa en edes muistanut. Kaksi muutto viimeisen vuoden aikana on saanut minut piilottelemaan (lue: varastoimaan järkevästi) tavaroita mitä kummallisempiin paikkoihin. Koska mieheni viime joulun alla kaipasi kotiimme olkipukkeja (ja minä tyrmäsin ehdotuksen aivan 100-0, koska _minä en ole jouluihminen_ piste.), aloin ihan vaan kivana vaimona tänä […]

Näin isänpäivän nurkilla voin ilolla todeta, että isistä on hirveän paljon apua ja hyötyä vanhan talon remontoinnissa. Isiltä löytyy tietoa ja taitoa ja ahkeruutta – ja ajoittain lievää näsäviisautta ja kyllä minä vanhempana ja viisaampana tiedän -asennetta ja niin edelleen.. Kaikkeahan ei voi saada, joten joidenkin asioiden vuoksi täytyy vähän kehittää omien hermojen kestävyyttä. Tänään […]

Tänään töistä kotiin tullessa vatsa huusi ruokaa, minä huusin (sisäisesti itselleni) nälkää, ja samalla huokailin etten siis todellakaan ainakaan jaksa kokata mitään! Ei sitten yhtään huvita kokata, ei jaksa, ei viitsi, ei haluta (vaikka normaalisti kokkaaminen on ihan lempipuuhaa). Suunnilleen kymmenen minuutin kuluttua kaivoin kattiloita ja leikkuulautaa kaapista ja pilkoin chiliä ja sipulia. Sain parisen […]

Kerrospukeutuminen on talvella (usein myös kesällä) kaiken A ja O, kuten jo aiemmasta kirjoituksestani ilmeni. Niin myös eilen, kun naisjoukolla (8 naista eli kaikki katastrofin ainekset paikalla!) suuntasimme päiväksi Tallinnaan. Naapurimaamme pääkaupunki oli kovin tuulinen ja kirpakassa pakkassäässä kävelimme Vanhankaupungin läpi (ihanan retrokahvila Kohvik Must Puudelin ja minttukaakaoiden kautta) sen laitamille Wismari -kadulle kauniisti ränsistyneelle […]

Olen koukussa: peltipurkkeihin. Kun näen etenkin vanhoja peltipurkkeja, alkaa päässäni heti vimmattu järjestely ja sisustaminen ja purkin paikantaminen kotiini. Mieheni mielestä peltipurkkini ovat turhia ja meninkin (pahus vieköön..) viimeisimmässä muutossamme lupaamaan ettei kotiin tule enää yhtäkään uutta (khih-hih! kukapa niitä uusia peltipurkkeja tahtoisikaan.. paitsi joskus, kun tulee kauniita ja ihania uusiakin vastaan kuten Saanan ja […]