Tupa – Keittiön hyötykeitoksia eli tapettiliisteri

Yhä useammassa rautakaupan tapettiliisterissä on nykyään, jos jonkin sortin muovia ja myrkkyä. Viime keväänä rautakaupan myyjän kommentti, etten mistään löytäisi täysin hengittävää ja luonnonmukaista liisteriä, sai minut tarttumaan vispilään:

20130207193658659.jpg

Tapettiliisterin valmistaminen itse on helppoa. Ja halpaakin vielä!

Hengittävän ja talo- ja ihmisystävällisen (paitsi, jos olet vehnäallerginen kuten minä..) tapettiliisterin valmistamiseen tarvitaan käytännössä vain vehnäjauhoja ja vettä. Ja aika paljon keittiövispilää ja vatkaamista..

Vanhanajan tapettiliisteri

1 osa vehnäjauhoja (en ole testannut ohjetta perunajauholla, mutta ehkäpä toimisi?)

9 osaa vettä

(+ vispilä, suuri kattila, desin/litran mitta, kulho)

Ohje: mittaa kattilaan esim. 8 dl vettä ja anna kiehahtaa. Sekoita (=käytä vispilää!) kulhossa 1 dl jauhoja & 1 dl kylmää vettä, anna tekeytyä muutama minuutti. Huom! Vehnäjauho-vesiseoksen on oltava tasaista ja möykytöntä!

20130207194421442.jpg

Kun vesi kiehuu, sekoita jauho-vesiseos kuumaan veteen ohuena nauhana, koko ajan vispaten. Anna seoksen juuri ja juuri kiehua, koko ajan samalla sekoittaen (seos palaa helposti pohjaan!). Keittele seosta kymmenisen minuuttia.

20130207200641337.jpg

Kun vehnäjauho-vesiseos on liisterimäistä, nosta seos jäähtymään. 

20130207202408914.jpg

Kun liisteri on jäähtynyt huoneenlämpöiseksi, tarkista ettei liisterin päälle ole tullut kuorta (jos on, kaavi kuori pois lastalla). Kaada liisteri astiaan, josta sitä on helppo käyttää.

20130207203506162.jpg

Valmiin liisterin voi levittää seinälle joko telalla tai leveällä pensselillä. 

Itse keittelin eilen illalla katonmaalauksen jälkiruuaksi 7 litraa vehnäjauholiisteriä ja esiliisteröin huokolevyt tapetointia varten. Viime keväänä samaisella ohjeella keiteltiin liisteriä ihan urakalla ja kaikki keltaisen tuvan paperitapetit ovat pysyneet hyvin ja kupruilematta seinissä.

Suosittelen kokeilemaan liisterin keittämistä itse, jos tapetointi on ajankohtaista!

 

 

 

Kauneus Sisustus DIY

Verhoille ehdollistumisesta

vintage-lace-curtains1.jpg

Kauniisti valoa läpikuultavat pitsiverhot  (kuva lainassa täältä)

Valoa, avaruutta, lukitsemattomia ovia ja herääminen aamuauringon paisteeseen. Niistä minä pidän.

En pidä tiukasti suljetuista lukituista ovista, täyteen ahdetuista huoneista tai jatkuvasti kiinni olevista verhoista.

Verhoille ja niiden sulkemiselle kuitenkin ehdollistuu – olen huomannut. Vaikka makuuhuoneen ikkunasta näkyisi vain peltoa, on verho suljettava yöksi. Ja vaikka kukaan ei katselisi ulkoa, on verho suljettava ihan vain turvallisuuden tunteen vuoksi.

Vielä lapsuudenkodissa asuessani pidin lähes aina huoneeni verhoa auki. Huoneeseen pääsi luonnonvaloa ja öisin pystyi sängystä tuijottamaan kuuta ja tähtiä. Myöhemmin parinkin eri kerrostalon 1. kerroksessa asuessa pidin sielläkin verhoja ja sälekaihtimia niin auki kuin vain mahdollista. Koiranulkoiluttajat tuijottelivat, mutta siinäpähän tuijottivat. Enkä ajatellut, että he tuijottivat minua vaan ehkä samalla tavalla ohi kuin minäkin sisältä tuijotin ulos, mutten tuijottanut heitä.

Iltaisin ja pimeän tullen verhot kuitenkin sulkeutuivat kerrostalossa kuin itsestään. Tiukasti ja varmasti. Kuka tahansa voisi olla ulkona puskissa väijymässä, kuka tahansa voisi nähdä! ..niin, nähdä kun katson tv:tä tai juon kupillisen teetä tai keittelen nuudeleita.

Aika paha.

Nyt kotona maalla verhot ja ovet (ja kesäisin ikkunatkin!) saisivat olla minun puolestani aivan levällään. Avain unohtuu välillä yöksi ulko-oveen ja ovi jää lukitsematta. Turvallisuuden tunne ei kuitenkaan katoa. Tavallaan oma tupa on hämäävästi turvallisin paikka maailmassa. Paikka, jossa mitään pahaa ei voi tapahtua. Kun taas kerrostalo oli ajoittain melko pelottavakin, ja möröt pidettiin asunnon ulkopuolella peittämällä näkyvyys paksuilla verhoilla ja tarkistamalla ulko-oven lukitus moneen kertaan ennen nukkumaan menoa.

Viime viikolla parillakin kaverilla kyläilemisen jälkeen mietin tätä verhoasiaa. Kaikilla sälekaihtimet ja verhot oli tiukasti suljettu. Jotenkin rajoittavaa.

Omassa tuvassa on tällä hetkellä asennettuna vasta osa verhoista. Keittiön puolella on läpikuultavat vaaleat laskosverhot, makuuhuoneessa hieman paksumpi pellavainen. Yksikään verhoista ei juurikaan anna näkösuojaa, sisustuksellisia juttuja siis. Jätän usein makuuhuoneenkin verhon laskematta, mutta mieheni sen yleensä laskee. Ettei kukaan näe sisälle. Esimerkiksi se mörkö tai pihan pöllö.

********************

Pidätkö sinä verhoa auki vai kiinni?  Tuntuuko kotona turvallisemmalta, jos verhot ovat kiinni?

 

 

 

Puheenaiheet Sisustus Ajattelin tänään