Liian fiksu lääkikseen?
Viime perjantaina juhlistimme psykologian siirtymistä lääketieteelliseen tiedekuntaan.
Psykologian yksikkö (vai laitos? en ikinä muista kumpi..) on tähän asti sijainnut Helsingin komeimmalla tontilla eli Siltavuorenpenkereellä Kruunuhaassa. Krunikan kukkulalla olemme olleet autuaassa ylväässä yksinäisyydessä, vanhaa yliopistotunnelmaa henkivässä miljöössä. Tästä syksystä lähtien psykologian opetus ja tutkimus on laskeutunut lähemmäksi maankamaraa ja maallikoita eli Meilahteen, missä sijaitsee lääketieteellinen tiedekunta. Siirtymä on sujunut yllättävän kivuttomasti, vaikka psykologian henkilökunta ja opiskelijat ovat joutuneet vaihtamaan hulppean merinäköalan ja isot luentosalit Meilahden kliinisiin käytäviin ja avokonttoreihin.
Helsingin psykologian opiskelijat ovat aina osanneet olla ylpeitä siitä, kuinka vaikea pääsykoe meillä on. Sisäänpääsyprosentti on pitkään hengaillut 3-5 % välillä (joka on pienempi kuin lääkikseen, mistä se sitten kertookaan ;)), eli vain harvat ja valitut pääsevät osaksi loistavista psykologian opinnoista. Monen psykon lempi haalarimerkki onkin tähän asti ollut ”Liian fiksu lääkikseen”. En tiedä miten suu pannaan nyt, kun psykologia on virallisesti osa lääketieteellistä tiedekuntaa :D.
Käsittääkseni lievästä ylimielisestä ennakkoasenteesta huolimatta (joka lienee jo jäänyt historiaan, ja joka reflektoi enemmin psykologien heikkoa ammatti-identiteettiä tai –itsetuntoa kuin mitään muuta), psykalla suhtaudutaan erittäin positiivisesti ja odottavaisin mielin siihen, mitä tiedekuntamuutos tuokaan tullessaan. Onhan se paljon coolimpaa, että psykologian maisterin papereissa lukee lääketieteellinen tiedekunta vs. käyttäytymistieteellinen, vai mitä? Lisäksi psykologian ja lääketieteen tutkimusaiheet sivuavat paljon toisiaan, sekä kliinisessä työssä psykologi ja lääkäri ovat usein työpari tai ainakin samassa tiimissä eli uskoisin, että tiedekuntamuutos tuo lisäarvoa kummallekin osapuolelle.
Menolippu Meilahteen -päivä alkoi juhlapuheilla, mistä siirryttiin syömään rakkaaseen Oliviaan eli Siltavuorenpenkereen näköalapaikalla sijaitsevaan opiskelijaravintolaan. Seuraavaksi vuorossa oli Kompleksin eli Helsingin psykologian ainejärjestön kahvihuoneen jäähyväiset, skumppatarjoilu ja tilausratikkakyyti Meilahteen. Meikussa vähän lisää puheita, kampuskierros, kahvia ja musiikkia. Jatkot olivat Korjaamolla. Oli kyllä hauska päivä!
Musta tällaiset siirtymäriitit tai päätösjuhlat on tärkeitä: Ne auttavat sopeutumaan muutoksiin ja luovat yhteisöllisyyttä. Olin ensimmäisinä opiskeluvuosinani ihan poruilla siitä, että yliopistolla ei ole mitään kevätjuhlaa vaan kesäloma alkaa silloin, kun kurssit loppuvat. Tuntui, että lukuvuosi loppui kuin seinään, mutta siihenkin tottui.
Loppukevennykseksi Menolippu Meilahteen –tilaisuudessa kuultua: ”Lääkäri voi aloittaa tapaamisen potilaan korvan tarkastamisella eli alemman tason toiminnolla. Psykologeilla ei ole sellaisia (tässä: alemman tason toimintoja).” :D
Hauskaa loppuviikkoa<3!
Bisous, Niina
P.S. Muistakaa Lähde Mieleesi – psykologi tavattavissa -tapahtuma 23.9. lauantaina Lapinlahdessa! Huikeeta setti luvassa (lue lisää täältä ja täältä!)!
Kuvat: Taru Mari. Nyt ei taida olla mitään jännää behind the scenes -tarinaa kerrottavana paitsi, että muhun isku ujous ja kuvausahdistus ja halusin jonnekin mahdollisimman syrjäiselle paikalle kuvaamaan. Kuvan nahkarotsi on mun ihan ykköslempparibestvaate ja ostin sen kierrätettynä UFFilta. Sinisen pelipaidan sain pikkuveljeltä ja lippiksen ostin Stockan lastenosastolta. Muut kledjut on hankittu Montréalista silloin, kun olin siellä vaihdossa. Eli kaikki ei ole vanhaa ja koinsyömää, mutta siihen pyritään :D.
Lue myös:
Elämäni paras kasvohoito Ekopharman eettisillä tuotteilla + ARVONTA ∞ Lähde mieleesi – psykologi tavattavissa ∞
Vegaanin ruokapäiväkirja ∞ 8 + 1 Luonnon hyvinvointivaikutusta ∞ Kootut psykologia postaukset ∞ Ikäkriisi + voimalause ∞ Proteiinirikas vegearrabbiata (ve) ∞ Voiko psykologi pitää blogia? ∞ Mitä, jos yksisarvishoito tai enkeliterapia ei autakkaan? ∞ Miksi hain opiskelemaan psykologiaa? ∞ Huvittavinta, mitä olen hetkeen kuullut x 6 ∞ Puolukkakinuski-raakakku: Näillä vinkeillä onnistut varmasti ∞
Ota yhteyttä: unepetitelife@gmail.com | Seuraa une petite lifea Facebookissa | Seuraa une petite lifea Instassa @unepetitelife