Kinder-kakku eli Kahden suklaan juustokakku

Kinderkakkuohjettani on kyselty Instagramissa, joten täältä pesee. Tykkään itse tehdä suklaajuustokakut ilman liivatetta, koska pehmeämpi rakenne on minulle mieluinen. Pohja on myös vähän höttöisempi ja muruisempi kuin juustokakuissa monesti on. Juhlakakussa, jossa ulkonäkö ja ryhdikkyys on hyvin tärkeää, kannattaa valkoiseen osaan lisätä liivatetta ja pohjaan lisätä vähän voisulaa, tai käyttää suosiolla jotain muuta ohjetta. Kakku on kooltaan melko pieni, joten se näyttää kivemmalta pienehköön irtopohjavuokaan tehtynä ja sopii hyvin perheen kanssa märsyttäväksi.  

Kahden suklaan juustokakku

Ainekset:

Pohja:

200g Domino-tyyppisiä täytekeksejä

Vaalea osa:

200g valkosuklaata

0,5dl +1,5dl kuohukermaa

400g maustamatonta tuorejuustoa

1dl tomusokeria

1rkl vaniljasokeria

Ruskea osa:

200g maitosuklaata

0,5 dl+1,5 dl kuohukermaa

sokeria, jos valmis vaahto sitä mielestäsi kaipaa (minusta 2-3rkl on hyvä)

Koristeluun marjoja, suklaata, keksejä tai näitä kaikkia.

Valmistusohje:

Pohja

-Laita keksit muovipussiin ja hakkaa ne tohjoksi joko nyrkillä tai jollakin välineellä. Kaulin tai tukeva kauha käyvät hyvin hakkaamiseen.

-Laita keksit hetkeksi mikroon niin, että täytekeksin täyte sulaa vähän ja sekoittuu paremmin muruihin.

-Levitä keksimuru irtopohjavuoan pohjalle.

Vaalea osa

-Sekoita kulhossa tuorejuusto ja sokerit sekaisin.

-Vaahdota 3 dl kermaa vaahdoksi toisessa astiassa. Vaahto saa olla pehmeää mieluummin kuin kovaa.

-Paloittele valkosuklaa mikron kestävään kulhoon ja lisää siihen tilkka kuohukermaa (n.0,25 dl). Lämmitä mikrossa sykäyksittäin ja sekoita rauhallisesti välillä. Mikron tehoa kannattaa säätää alaspäin, jotta seos ei lämpenisi liikaa tai liian nopeasti. Itse lämmitän yleensä 15 sekunnin sykleissä. Seosta ei kannata lämmittää yhtään enempää kuin on pakko, koska se voi juoksettua. Mikäli seos meinaa kuumeta liikaa, voit käyttää jäljellä olevan kermatilkan jäähdyttämiseen kesken sulattelun ja jatkaa sitten hyvin maltillisella lämmöllä sulattamista. Jos et tarvitse jäljellä olevaa kermatilkkaa kesken sulatuksen, voit lisätä sen seokseen rauhallisesti sekoittamalla sitten kun suklaa on sulanut.

-Sekoita tehokkaasti sulatettu valkosuklaa siihen astiaan, missä on tuorejuusto ja sokeri. Itse teen tämän sähkovatkaimella.

-Lisää joukkoon puolet kermavaahdosta varovasti nuolijalla tai isolla lusikalla nostellen. Säästä toinen puolikas kermavaahdosta seuraavaan vaiheeseen.

-Nyt vaalea osuus on valmis ja voit kaataa sen irtopohjavuokaan keksimurujen päälle.

Ruskea osa

-Pese ja kuivaa sähkövatkaimen vispilät, jos käytit sitä valkosuklaan ja tuorejuustojutun vispaamiseen. Kiinnitä ne takaisin sähkövatkaimeen

-Sulata suklaa menetellen samoin kuin valkosuklaan kanssa. Sinulla pitäisi olla tähän vielä tallessa 0,5 dl vaahdottamatonta kuohukermaa.

-Kun olet saanut suklaan sulateltua, jäähdytä seosta hiukan aikaa hiljalleen lusikalla sekoitellen. Tavoitteena on, että se ei ole selkeästi lämpimän tuntuista, mutta ei myöskään ole kovettunut uudelleen.

-Kaada silmämääräisesti noin kolmasosa sulasta suklaasta kerrallaan jäljellä olevan kermavaahdon sekaan ja surauta sekaisin sähkövatkaimella aina ennen kuin lisäät lisää suklaata. Jos kermavaahto on kovaa, on erityisen tärkeää että suklaa on ehtinyt jäähtyä ja ettet vatkaa seosta tarpeettomasti.

-Mikäli olet saanut suklaan sekoitettua kermavaahtoon menestyksekkäästi ja seos näyttää löysältä, voit vatkata sitä hetken vielä sähkövatkaimella. Jos näet mitään rakeisuuden merkkejä, lopeta välittömästi ja toivo parasta.

-Maista. Mitä tykkäät? Ehkä lisäät vähän sokeria, ehkä et.

-Kaada suklaavaahto irtopohjavuokaan vaalean osan päälle ja laita jääkaappiin muutamaksi tunniksi.

-Irrota kakku vuosta ja koristele mieleisellä tavalla. Jos minulta kysytään, on suklaata jo riittävästi ja marjat maun puolesta hyvin. Somessa olevien Kinder-kakkukuvien perusteella useimmat suosivat isoa suklaaläjää koristeluun ja varsin herkkua on tietysti sekin.

Ainekset

Koti Ruoka ja juoma Ystävät ja perhe

10 asiaa, jota olen hiljattain oppinut perheestäni

  1. Minecraft-eläimillä on kiima ja niitä tarvitsee parittaa. Lapsellani on Minecraftissa hevonen nimeltä Hepatiitti.
  2. On ilmeisen noloa, kun tanssin hassua tanssia keittiössä. Se pitäisi kuulemma lopettaa.
  3. Joinain päivinä olen boomer. En ole varma tarkoittaako se tosi siistiä tyyppiä vai mitä. Veikkaan, että se tarkoittaa tosi kivaa äitiä.
  4. Kaikki yli 35-vuotiaat eivät ymmärrä mistään mitään eli minulla on vielä pari kuukautta järkevyyden aikaa luvassa. Sen jälkeen olen menetetty tapaus.
  5. Nuoremman lapseni täysi-ikäistyessä olen 45-vuotias. En ole varma onko se uhka vai mahdollisuus. Nyt melkein 35-vuotiaana tuntuu, kuin elämäni olisi jo ehtoopuolella, mutta toisaalta ajattelen, että olen sitten 45-vuotiaana vielä ihan elämä edessä.
  6. 100% perheemme lapsista kirjoittaa suomeksi väärin 95% kaksoiskonsonanteista ja tuplavokaaleista; salati, tomati, tänän.
  7. 5-vuotias pitää ääntä 98% hereilläoloajastaan. Noin 25% äänenpitämisestä sisältää asiaa. Loppu on tyyliin ”Deisityktatde-ehot-o-got, menfemttiplus-edebillizot”, joka toistetaan 723 kertaa. Tietäjät vissiin tietää siitä jotain. En tituleeraa itseäni tietäjäksi. Korvat vuotaa verta.
  8. Jos vanhempi on saatavilla, tarvitaan vanhempaa joka-vitun-ikiseen asiaan. Jos vanhempi istuu esimerkiksi piilossa roskiksen takana puutarhatuolissa, häntä ei juuri kaivata.
  9. Jos taloudessa on 18 saippuakuplapurkkia ja neljä lasta, voi silti tulla riitaa siitä kuka saa puhaltaa saippuakuplia. Matemaattinen erikoisuus suoraan Porvoosta.
  10.  Jos ruoka ei ole mieluista, todetaan se liian tuliseksi ja syödään tulisuuteen vedoten hyvin pitkin hampain. Jos ruoka on oikeasti tulista, todetaaan se tosi hyväksi ja syödään nekin ruuat, jotka oli tarkoitus säästää seuraavalle päivälle, vaikka olisi tarjolla myös perinteinen-suomalainen-kotiruoka-osaston ruoka. Aina kun joku puhuu kauppaan menosta, kauppalistoista tai ostoksista, pitää vaatimalla vaatia sieniä. Jos ruuassa on sieniä, syödään ne viimeisenä pitkin hampain ja todetaan, etteivät sienet varsinaisesti ole mitään aterian parasta antia.

Mites muiden jaksaminen? 😀

Perhe Ystävät ja perhe Vanhemmuus Höpsöä