Oodi hyville sukille
Olemme blogin puolella puhuneet paljon tavaroiden arvostamisesta ja huoltamisesta keinona päästä eroon jatkuvasta tarpeesta ostaa uutta (samasta aiheesta kirjoitti kauniisti myös Musla-blogin Mia). Olen elämässäni aloittanut lukuisia ostoslakkoja, mutta ostelusta luopuminen on ollut kivinen tie, jolla olen edelleen. Olen edelleen vähän liiankin helposti suuntaamassa kaupoille tai nettikirppikselle, kun kaipaan parempaa mieltä.
Vaihtelunhalu ja minimalistinen vaatekaappi ovat kuitenkin kinkkinen yhdistelmä! Entä jos ei aina halua pukeutua samaan mustaan mekkoon? Siksi haluan puhua teille sukista! Kyllä, sukista.
Jo muinaiset roomalaiset valmistivat nahasta ja turkiksista ”sukkia”, jos niitä nyt sukiksi voi edes kutsua, mutta vasta neulekoneen keksimisen myötä 1600-luvulla sukkia alettiin valmistaa villasta. 1600- ja 1700-luvun miesväki mieluusti esittelikin pohkeitaan valkoisissa villasukissa. Viimeistään nylonin keksiminen 1930-luvulla toi sukat ja sukkahousut jokaisen vaatekaappiin.
Pitkästä historiastaan huolimatta sukat ovat mielestäni aivan aliarvostettu vaatekappale. Vaikka pukeutuisit joka päivä samaan mustaan mekkoon tai beigeihin housuihin ja käyttäisit aina samoja mustia kenkiä (kuten itse tein viimeisen muutaman kuukauden ajan), hyvät sukat tekevät paljon. Oikea sukkahifistelijä valitsee tietysti joka tilanteeseen sopivat sukat – kaveripiirissäni tutuksi on tullut jo esimerkiksi käsite partysukat (glitteriä).
Sain taannoin työkaverilta vitsikkään sähköpostiviestin, jossa minut todettiin kansainvälisen sukkapaneelin valitsemaksi vuoden sukkamestariksi. Tulin siitä kovin iloiseksi: joku on huomannut omistautumiseni näitä vähän arvostettuja vaatekaapin kulmakiviä kohtaan!
Ei sukilla tietenkään pelasteta maailmaa, mutta ainakin ne tekevät minut iloiseksi – ja saavat muuten helposti niin tylsiltä tuntuvat arkivaatteet tuntumaan taas vähän kiinnostavammilta. Siten huomaan kaipaavani vähemmän myös uuden ostamista. Jokin saavutus sekin varsin vaatimattomalta vaatekappaleelta.
Sukkakaupoillakaan ei tietenkään kannata heittäytyä leväperäiseksi – laatu ja eettisyys kannattaa pitää mielessä sielläkin. Luonnonkuituiset sukat ovat miellyttäviä, mutta pienellä keinokuitulisällä ne kestävät pidempään. Vaikka nykyään heitämme herkästi reikiintyneet sukat menemään, niitäkin voi parsia. Itse aion opetella seuraavaksi korjaamaan puhki kuluneet lempparisukat.
Värien perään haikailevan kannattaa tsekata esimerkiksi nämä hyväksi todetut sukkamerkit:
- Bonne Maison: ihania Euroopassa valmistettuja luksussukkia
- Swedish Stockings: astetta vastuullisempia sukkahousuja
- Tabio: perinteinen japanilainen sukkatalo, joka myös kierrättää vanhoja sukkia uusikäyttöön
- Qnoop: Portugalissa valmistettuja luomupuuvillasukkia
Mitkä ovat sinun lempparisukkasi? Omani ovat nuo paksut oranssit puuvillasukat!
*
Merci pour le partage des informations. Continuez votre bon travail.
ver peliculas online
Kiitos vinkistä! Sekä oma että puolison sukkavarasto kaipaa täydennystä, joten taidammekin kokeilla seuraavaksi noita Qnoopin sukkia.
Vaatehuollosta: satutteko tietämään vaateharjaa, joka irrottaisi koirankarvat vaatteista? Meillä on vaalea koira, joten mustat vaatteet on käytävä aina teippiharjalla läpi ennen lähtöä, ja se on tietysti aika epäekologista 🙁 Vaihdan aina verkkareihin heti kotiin tultuani juurikin välttääkseni karvainvaasion, mutta aina niitä silti löytyy kaikista vaatteista. Mulla on myös magneettiharja, mutta sillä ei kyllä karvat irtoa.
Arkive Atelier suosittelee sivuillaan tällaista kumista harjaa: https://www.arkiveatelier.com/tuote/redecker-lint-brush/?v=c331c6852ab4
Meillä ei ole lemmikkejä, mutta olen huomannut saman ongelman äidin koiran kanssa – karvoja on kaikkialla! En ole tuollaista kumiharjaa kokeillut, mutta tavallisellakin vaateharjalla yleensä irtoaa pahin karva. Harja kannattaa valita vaatteen materiaalin mukaan (neuleille pehmeä, farkuille kova jne). Arkiven sivuilla myydään ihan parhaita Kentin harjoja! Maksaa toki, mutta kestää eliniän.
Kiitos vinkistä! Ehdottomasti kokeilen tätä.