Tällä viikolla Yhdysvaltojen tapahtumien jälkeen institutionalistinen rasismi on noussut julkisen keskustelun keskiöön – ja hyvä niin, sillä niin kauan kuin syrjintää on, sen pitäisikin olla keskustelun ytimessä, eikä jatkuvasti sen laitamilla ongelmana, jonka olemassaolon valkoisena ihmisenä muistaa vasta sitten, kun jotain ikävää tapahtuu.

Suomessa institutionalistisesta rasismista on puhuttu toistaiseksi varsin vähän, vaikka vähemmistöihin kohdistuva syrjintä ei meilläkään ole mitenkään uusi ongelma (kysykää vaikka saamelaisilta tai romaneilta). Koska itse en valkoisena suomalaisena kohtaa ihonväriini tai etnisyyteeni perustuvaa syrjintää, olen kokenut tärkeäksi yrittää ymmärtää niitä kokemuksia, jotka usein yritetään hiljentää.

Kirjallisuudella on ollut valtavan tärkeä rooli sellaisten kokemusten sanoittamisessa, joista en itse tiedä mitään. Siksi haluan nyt jakaa sellaisia kirjoja, jotka ovat auttaneet minua ymmärtämään maailmaa vähän paremmin. ‘Ymmärrys’ rodullistettujen ihmisten kokemuksista ei tietenkään koskaan tule valmiiksi, mutta aina voi nähdä vaivaa ymmärtääkseen vähän paremmin – ja samalla lukea loistavaa kirjallisuutta.

Toimittaja Anu Silfverberg jakoi sosiaalisessa mediassa haasteen, jossa kehotettiin jakamaan viisi kirjaa rodullistetuilta kirjailijoilta. Pistimme Oonan kanssa yhdessä paremmaksi, joten listaamme tässä 11 kirjaa ja kirjailijaa, joihin kannattaa ehdottomasti tutustua.

Tässä viisi kirjaa (ja kirjailijaa!), jotka ovat avanneet omat silmäni monella tapaa.

Zadie Smith: Swing Time

Brittiläinen Zadie Smith on ehdottomia lempikirjailijoitani, joka jokaisessa kirjassaan havainnoi tarkkanäköisesti erilaisia eriarvoisuuden muotoja. Kirjassa käsitellään kiinnostavasti ihonvärin, luokan ja sukupuolen risteymiä, ja lisäksi pureudutaan hyväntekeväisyyden muodossa ilmenevään “valkoisen pelastajan” kompleksiin nykypäivän Länsi-Afrikassa. Ennen kaikkea se on kuitenkin tarina ystävyydestä ja perheestä, josta kuka tahansa 80- ja 90-luvulla lapsuuttaan elänyt voi löytää yhtymäkohtia. Smithilta kannattaa ehdottomasti myös lukea varhaisemmat teokset Kauneudesta (On Beauty) ja Valkoiset Hampaat (White Teeth) – tai itse asiassa ihan kaikki kirjat.

Toni Morrison – Beloved (suom. Minun kansani, minun rakkaani)

Viime vuonna pois nukkunut Toni Morrison on ensimmäinen Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut afroamerikkalainen nainen, eikä afroamerikkalaisesta kirjallisuudesta voi puhua ilman Toni Morrisonia. Beloved sijoittuu aikaan Yhdysvaltojen sisällissodan jälkeen. Tarina on inspiroitunut Margaret Garnerista, joka orjuudesta paettuaan ennemmin surmasi lapsensa, kuin palasi takaisin vankeuteen. Kirjaa on pidetty yhtenä parhaista yhdysvaltalaisista kaunokirjallisista teoksista koskaan, ansaitusti.

Chimamanda Ngozi Adichie – Americanah

Nigerialaissyntyinen Chimamanda Ngozi Adichie nousi yleiseen tietoisuuteen varmasti viimeistään silloin, kun Ruotsi päätti jakaa kaikille 16-vuotiaille joululahjaksi vuonna 2015 hänen kirjan muodossa julkaistun puheensa We should all be feminists. Americanah-romaanin päähenkilö Ifemelu pakenee Nigerian sotilasdiktatuuria opiskelemaan Yhdysvaltoihin vuosituhannen vaihteessa ja kohtaa ensimmäistä kertaa elämässään, minkälaista on elää rodullistettuna länsimaisessa yhteiskunnassa. Kirja kertoo (tietysti!) rakkaudesta, mutta käsittelee myös maahanmuuttoa, mahdollisuuksia ja identiteettiä.

Ta-Nehisi Coates: Between the World and Me

Ta-Nehisi Coates on hankkinut kannuksensa ennen kaikkea afroamerikkalaisten kokemuksia käsitelleenä toimittajana ennen ryhtymistään kirjailijaksi. Between the World and Me on Coatesin kirje kirjailijan teini-ikäiselle pojalle, ja käsittelee kirjailijan henkilökohtaisen kokemuksen kautta tunteita, kokemuksia ja merkityksiä, joita liittyy afroamerikkalaisena miehenä kasvamiseen yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa. Kertoessaan nuoruudestaan Baltimoressa, Coates kuvaa, miten koulu, poliisi ja jopa “katujen kulttuuri” kontrolloivat, rankaisevat ja vaarantavat rodullistettuja kehoja. Omalle lukulistalleni menee myös Coatesin äskettäin suomennettu esikoisromaani Vesitanssija.

Roxane Gay: Bad Feminist

Roxane Gayn esseekokoelma myllyttää armotta valtakulttuurin näkemyksiä sukupuolesta, seksuaalisuudesta, identiteetistä – ja ihonväristä. Oivaltavissa ja suorasukaisissa esseissään Gay kuvaa, minkälaista on olla afroamerikkalainen, seksuaalivähemmistöön kuuluva feministi valtakulttuurin ristipaineessa. Gay käsittelee niin omaa kasvatustaan, Sweet Valley High -kirjasarjaa kuin Tarantinon elokuvia. Kirja on loistava intro kulttuurikritiikkiin ja intersektionaaliseen feminismiin, mutta lisäksi rakastan Gayn kuivakkaa ja pisteliästä kirjoitustyyliä.

Kovana lukijana myös Oonalla on paljon hyviä kirja- ja kirjailijasuosituksia, jotka tulevat tässä:

Koko Hubara: Ruskeat tytöt

Koko Hubara on todellinen trailblazer ja Ruskeat tytöt perusteos, joka jokaisen suomalaisen tulisi lukea. Kirja löytynee kaikista maan kirjakaupoista, kirjastoista ja lukuaikapalveluista. Jos et ole vielä lukenut tätä kirjaa, aloita siitä nyt.

Reni Eddo-Lodge: Why I’m No Longer Talking to White People About Race 

Tämä on se kirja, jota suosittelisin kaikille, jotka tahtovat oppia lisää yhteiskunnan rakenteet läpäisevästä rasismista. Jos tämän hetkinen tilanne hämmentää, tästä teoksesta on todella hyvä aloittaa. Eddo-Lodge kirjoittaa ymmärrettävällä, pysäyttävällä, vastaansanomattomalla tavalla.

Octavia Butler

Butler voitti uransa aikana useita merkittäviä palkintoja, joista suurinta osaa ei ollut koskaan annettu mustalle naiselle – eikä välttämättä ole sen jälkeenkään. Butlerin The Parable of the Sower on yksi parhaita koskaan lukemiani dystopioita. Suosittelen myös Kindred-romaania, joka kertoo mustasta naisesta, joka siirtyy ajassa taaksepäin 70-luvulta orjuuden aikaan. Butler on aivan ylivertainen tavassaan käyttää ns. genrekirjallisuutta sen tutkimiseen, kuinka ihonväri, sukupuoli ja valta (sekä erityisesti sen väärinkäyttö) kietoutuvat yhteen.

Yrsa Daley-Ward: The Terrible

The Terrible on todella vaikuttava, raaka ja rankka, mutta äärettömän kaunis säeromaani. Daley-Ward jakaa työtään, ajatuksiaan ja runouttaan aktiivisesti Instagramissa, ja jos moderni, autenttinen ääni runoudessa kiinnostaa lainkaan, häntä kannattaa ehdottomasti seurata

Maya Angelou

Angelou kuuluu runoilijoiden kuninkuusluokkaan, siitä ei ole epäilystäkään. Saan kylmiä väreitä aina Angelouta lukiessani. Hänen tuotantonsa on valtavan laaja, ja se on kaikki aika lailla timanttia. Kannattaa lukea ainakin kenties kuuluisin kokoelma, todella väkevä And Still I Rise. Ja katso ihmeessä Angeloun mieletön luenta nimirunosta täältä.

Angie Thomas

Thomasin nuortenromaani Viha jonka kylvät käsitteli Yhdysvaltojen mustien kohtaamaa poliisiväkivaltaa ja sortoa – valitettavan ajankohtainen aihe siis. Sekä Viha jonka kylvät että Thomasin toinen romaani Mun vuoro ovat tuoreita, aitoja, todentuntuisia, kipeitä ja hauskoja. Jos satut etsimään nuorelle lukijalle kirjasuosituksia, anna tälle Thomasin kirjoja. Kukaan ei tule pettymään. Ja jos Thomasin teokset onkin jo luettu, kannattaa tutustua toisen YA-kirjailija Elizabeth Acevedon tuotantoon: Runoilija X on jo ilmestynyt suomeksi, ja Kaikilla mausteilla ilmestyy myöhemmin tänä vuonna.

Bubbling under: bell hooks, Petina Gappah, Jani Toivola, Assata Shakur, Langston Hughes, Kuwasi Balagoon, Mumia Abu-Jamal, Minna Salami… Voisimme luetella näitä kirjailijoita loputtomasti. Menkää, ystävät, ja lukekaa!

Kun on oppinut uutta, on tärkeää myös toimia tietonsa pohjalta paremmin. Kattavamman lähdelistan antirasistisen toiminnan tueksi löytää täältä ja vinkkejä hyvään liittolaisuuteen täältä. Fem-R ja Ruskeat Tytöt tekevät työtä lisätäkseen rodullistettujen ihmisten näkyvyyttä suomalaisessa keskustelussa.

Jaa omat kirjasuosituksesi kommenteissa!

*

FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM