Rakkauskirje kirjastolle
Rakas kirjasto,
olen tässä miettinyt, miten kiitollinen olen siitä että olet olemassa.
Voin liioittelematta sanoa, että ilman kirjastoa minusta olisi tullut eri ihminen. Minulle luettiin lapsena paljon, mutta niin ei ehkä olisi ollut, jos jokainen kirja olisi pitänyt ostaa omaksi. Kirjasto tarjosi vähävaraisen perheen lapselle tuhansittain tilaisuuksia rakastua painettuun sanaan, ja on monella tavalla kirjaston ansiota, että minusta tuli tekstien kanssa kolmella kielellä töitä tekevä ihminen. Kiitos siitä.
Sanotaan, että lukeminen avartaa maailmaa ja kehittää empatiakykyä. Lainaushistoriani mukaan olen viimeisen kahdeksan vuoden aikana lainannut 1 050 teosta. Koko elämäni aikana kirjasto on siis todennäköisesti mahdollistanut minulle yli 4 000 lukukokemusta. Siinä on aika paljon mielen avaruutta, aika paljon empatiaa jota ehkä muuten uupuisi. Kiitos siitäkin.
Tätä nykyä on myös harvinaista, että on olemassa paikka, joka ei vaadi kuluttamaan. Kirjastossa ei ole pakko ostaa mitään, siellä ei ole pakko suorittaa, ei jollakin tavalla lunastaa oikeuttaan olla paikalla ja viedä tilaa. Niin sanottu asiaton oleskelu on siellä sallittua. Kaupallistetussa kaupungissa se on harvinaista, ja siksi erityisen kaunista. Kiitos myös siitä.
Rakas kirjasto, taidamme usein pitää olemassaoloasi itsestäänselvyytenä. Niinhän sitä hyvissä suhteissa käy. Mutta se on väärin, ja siksi olen nyt päättänyt muuttaa asian. Tästä lähtien aion esitellä tämän blogin kanavissa mahdollisimman paljon kirjoja, joiden selkämystä korostaa sinun tarrasi. (Ajattelen noita tarroja eräänlaisena kiintymyksestä ja kiitollisuudesta kertovana tatuointina: tämänkin kauniin asian maailma meille tarjoaa.) Se, että kerron tunteistani avoimemmin, taitaa olla vähintä mitä voin tehdä.
Sillä ei yksinkertaisesti ole olemassa toista samanlaista rakkauspaikkaa, paikkaa jossa mieli niin lepää: jossa voi vain istahtaa, hengittää hitaasti ja miettiä sitä, miten kirjainten tanssi halki paperin luo lukemattomia sanoja ja maailmoja, ja miten se on oikeastaan eniten taikuutta muistuttava asia, jonka tiedän.
Kiitos siitä.
Rakkaudella,
Oona
Jos sinäkin rakastat kirjoja, tsekkaa myös aiempi juttu lukemisen uudelleen opettelusta!