Vie itsesi treffeille!
Olen aina tykännyt kutsua ihmisiä kylään, lähteä spontaanisti kahville ja matkustaa porukassa, mutta ahdistunut isoissa porukoissa. Kun tarpeeksi pitkään on ollut muiden seurassa, huomaa, että akut tarvitsevat latausta. Moni meistä kokeekin ristipainetta yksinolon tarpeen ja erilaisten sosiaalisten odotusten välillä. Olen itsekin viime aikoina yrittänyt opetella tunnistamaan, koska oikeasti tarvitsee omaa aikaa ja koska kavereita kannattaakin lähteä tapaamaan.
Jutun kuvat ovat taannoiselta Keski-Euroopan junamatkalta, jolle suuntasin yksin.
Vietettyäni tänä vuonna taas pitkiä aikoja ulkomailla huomaan, että päiviin kertyy kuin itsestään enemmän omaa aikaa – ja se on ollut myös hyvä asia! Olen alkanut kirjoittaa uudestaan päiväkirjaa kahviloissa, puistoissa ja junissa. Se, mitä päiväkirjaan kirjoittaa, ei ole oikeastaan tärkeää. Sen sijaan ajatusten prosessoiminen rauhassa on.
Yksinolo on myös tärkeä luovuuden lähde. Taiteilija ja elokuvantekijä Julia Cameron kehottaa kaikkia menemään kerran viikossa itsensä kanssa niin sanotuille taiteilijatreffeille. Taiteilijatreffien sisällölle annetaan hyvin laajat raamit, mutta pääasia on viettää laatuaikaa itsensä kanssa.
Cameronin ajatusta seuraillen olen alkanut harrastaa yksin sellaisia asioita, joita ennen olisin tehnyt vain seurassa: käydä museoissa ja pitkillä kävelyillä, istua kahviloissa ja haahuilla kirpputoreilla. Olen matkustanutkin yksin. Tärkeintä on ollut kiireetön oleminen ja kännykän jättäminen laukkuun. Somesta päälle hyökyvä FOMO on yksinolon pahin vihollinen.
Yksin kiinnittää enemmän huomiota ympäristönsä pieniin yksityiskohtiin kuten siihen, miltä jokin tietty talo näyttää. Tylsältäkin vaikuttavasta kotikaupungista löytää uusia puolia, kun huomio ei kiinnity seuralaiseen. Jos arki on kiireistä, olen pyrkinyt edes kävelemään aamulla töihin.
Yksinolo on auttanut vaikeiden päätösten tekemisessä ja itselle tärkeiden arvojen tunnistamisessa. Paljon aikaa yksin viettävä ihminen myös tuntee itsensä ja tarpeensa paremmin. Hyvästä itsetuntemuksesta on hyötyä ihan kaikilla elämän osa-alueilla.
Löydettyäni ne asiat, joiden tekemisestä tykkään, olen harvoin yksinäinen tai tylsistynyt. Siksi alkuajan lähtöahdistuksesta ja kipuilusta huolimatta esimerkiksi kynnys muuttaa ulkomaille ei ole niin korkea: tiedän, että pärjään ja viihdyn tarvittaessa myös yksin. Voimaannuttavaa, sanon minä.
Käytkö treffeillä itsesi kanssa? Mitä teet silloin mieluiten?
*