Aikuisten lukujärjestys toimii

Blogissa on ollut viime aikoina hiljaista. Hiljaisuuteen on kaksi syytä: 1) kun mitään ai tapahdu, ei aiheita postauksillekaan tule mieleen, 2) olen käyttänyt aikaani opiskeluun ja liikuntaan.

Ensin lyhyesti syystä 1. Kotona aikaa viettäessä päivät tuntuvat matelevan yhtenä tasapaksuna pötkönä aina seuraava edellisen kopiona. Kuinka paljon kaipaankaan ystävien tapaamista, keskusteluja, illanviettoja, harrastuksia, päivärytmiä ja ylipäätään aktiivista ja sosiaalista elämää. Kun tätä eristäytymistä on kestänyt jo viikkoja, alkaa pää olla ideoista tyhjä. Voi kuinka ihanaa olisikaan käydä taas vaihteeksi joku inspiroiva keskustelu, jost asyntyisi ajatuksia ja ideoita moniin eri postauksiin.

Ulkoisesta sysäyksestä kohti sisäistä motivaatiota

Sitten syy 2, eli tämän postauksen varsinaiseen aiheeseen. Pari viikkoa sitten valittelin tylsyyttä, kuviteltua kiirettä ja saamattomuutta. Pohdin silloin lukujärjestyksen tekemistä myös meille aikuisille, jotta saisin helpotettua koronakriisin myötä heikentynyttä keskittymiskykyäni. Muutama päivä postauksen jälkeen sainkin kuin tilauksesta ulkopuolisen sysäyksen viimein tarttua työhön. Joskus ulkopuolinen vaatimus ja pakko, on avain myös sisäisen motivaation tavoittamiseen. Sain opettajaltani viestin, jossa hän kertoi, etten voi osallistua seuraavalle kurssille ennen kuin edellisen kurssin loppuessee on palautettu. Hänen antamaansa deadlineen oli aikaa enä muutama päivä ja olin hädin tuskin aloittanut työn enkä ollut kirjoittanut esseeseen vielä sanaakaan. Keskustelin lyhyesti mieheni kanssa ja hän kannusti minua puristamaan esseen kasaan ja siten edistämään opintojani. Muutamassa päivässä, ja yllätyksekseni tavoitettani nopeammin luin materiaalit ja kirjoitin vaaditun pituisen esseen lähdeviitauksineen.

Pieni ponnistelu ja ulkopuolinen pakko, sai minut tarttumaan opintoihini ajatuksella. Onnistumisen myötä muistin, että minulla on yhä tallella tehokkaat opiskelutekniikat, joiden turvin olen jo kerran valmistunut yliopistosta maisteriksi. Muutama kurssi ei loppujen lopuksi ole suurikaan vaiva. Alkuperäinen suunnitelmani oli suorittaa 30 opintopistettä kevään aikana, mutta tilanteen muututtua radikaalisti, päätin suosiolla hidastaa tahtia ja tavoitella 15 opintopistettä. Loput suoritan sitten kesän ja syksyn aikana. Päästyäni opintoihin jälleen kiinni, on tilanne nyt se, että olen parin vikon aikana saanut suoritettua tavoitteestani liki kaksi kolmasosaa (toisesta kurssista puuttuu enää arviointi) ja tavoitteeni viimeisen kurssin ryhmätyö on sekin jo työn alla.

Aikuisten lukujärjestys toimii

Ajankäytön avuksi teimme mieheni kanssa lukujärjestyksen myös meille aikuisille ja löyhän lukujärjestyksen myös kotipäiväkotilaiselle. Varasimme meille vanhemmille kummallekin aikaa omien projektiemme edistämiseen ja liikuntaan. Sillä välillä, kun on toinen työskentelee työpöydän ääressä  (usein vastamelukuulokkeet korvilla), vastaa toinen lastenhoidosta ja ruokahuollosta. Myöhemmin osat jälleen vaihtuvat. Aikataulutuksessa on sekin hyvä puoli, että saamaton valuminen vähentyy ja meille jää hyvin myös yhteistä aikaa lasten kanssa ulkoiluun, leipomiseen ja lautapelien pelaamiseen.

Samalla strukturoimme myös päiväkoti-ikäisen päivien rakennetta. Nyt 5-vuotiaan ”lukujärjestyksestä” löytyy mm. kuvaamataitoa, matematiikkaa, äidinkieltä, liikuntaa, musiikkia ja leikkejä. Kaikkiin ”oppiaineisiin” olemme keksineet mielekkäitä ja lapsentasoisia tehtäviä ja puuhia. Tämä on helpottanut merkittävästi myös lapsen kanssa aikaa viettävän vanhemman hommaa. Kun hetken pyörittää arkea yksin toisen vanhemman keskittyessä töihinsä, on helppo kurkata lukujärjestyksestä ideoita kivaan tekemiseen. Lapsi on nauttinut suunnitellusta ohjelmasta ja yhdessä tekemisestä. Toisaalta hän myös keskitty mielellään kivojen tehtävien pariin ja leluilla tulee leikittyä monipuolisesti. Toisinaan meille aikuisille jää lapsen leikkiessä aikaa puuhata myös muita juttuja lapsen lähellä.

Kuva: Leah Kelley/Pexels.