Kierrätetty vai vastuuta kierretty?
Kierrätys on hyvä asia. Kyllä. Ja sitten seuraa MUTTA:
Holtiton tavaran haalinta ja itselle hyvän omatunnon ostaminen vanhaa kierrättämällä on kestämätöntä. Se, että vanha tavara saa uuden elämän on hyvä. Mutta se, että vanhasta vielä käyttökelpoisesta luopumalla tehdään tilaa uudelle on vähintäänkin arveluttavaa. Seuraavalla kerralla kun, nykyisin niin muodikkaasti, karsit tavaroitasi, älä osta mitän tilalle. Jätä kauppaan se ihana paita, söpö vaasi, kiva kesäkassi… Jätä se kauppaan tai tee siitä vaikka varaus, jos se on mahdollista. Nuku yön yli tai mielelummin elä viikko, ja jos vielä viiko jälkeenkin tuo tavara kummittelee ja polttelee mieltäsi, niin sitten voit käydä kaupassa uudelleen.
Seuraavan kerran, kun karsit tavaroitasi, älä lahjoita niitä automaattisesti ystävälle, lapselle, siskolle, serkulle, kummin kaimalle. Tavaroiden antaminen ilman vastaanottajan suostumusta on todella ikävää vastaanottajalle. On lahjoja, joista iloitsee saaja, ja on lahjoja, joista iloitsee ensisijaisesti antaja ja lahjan saava onneton miettii: miksi minä?
Kun aloittaa omaa elämää ensimmäisessä omassa kodissa tai saa ensimmäisen lapsen, on mukava saada tavara-apuja perheeltä ja tutuilta. Pienikin opiskelija-asunto kaikuu ilman huonekaluja ja lattialla on kova nukkua. Silloin prioriteettina on saada tarvittavat huonekalut usein nolla-budjetilla, ja huonekalujen ulkonäkö on toissijainen asia. Samoin ensimmäisen lapsen kanssa voi olla mukava saada ilmaiseksi tai puoli-ilmaiseksi lapselle vaatteet ja muut tykötarpeet. MUTTA:
Kukaan tuskin on ikuisesti nolla-budjetilla. Ja kukaan tuskin tarvitsee loputonta määrää vanhoja, pahimmassa tapauksessa rikkinäisiä, huonekaluja, liinavaatteita, lastenvaatteita, astioita… you name it!
Näin oman osani ”kierrätyksestä” saaneena voin jo todeta, että: Anna vanhoja tavaroitasi eteen päin vain harkiten! On hyvä miettiä ainakin näitä viittä asiaa ennen kuin lahjoittaa tavaroitaan muille:
- Onko tavara (esine/astia/vaate/huonekalu…) ehjä ja käyttökelpoinen? Vai onko sen paikka kenties jo jätehuollossa?
- Onko se mahdolliselle vastaanottajalle tarpeellinen? Onko tavaralla vastaanottajalleen todellista arvoa hänen elämässään ja elämäntilanteessaan?
- Oletko valmis luopumaan tavarasta lopullisesti, vai haluatko vain säilyttää sitä jonkun toisen nurkissa? Tunnearvo ei vaihda omistajaa tavaran vaihtaessa!
- Onko tavara tyyliltään sellainen, että se sopii vastaanottajan makumieltymyksiin? Olisiko se vastaanottajasta miellyttävä käyttää/katsoa?
- Onko vastaanottaja halukas saamaan lahjoittamasi tavaran?
Jos yllä olevien kysymysten jälkeenkin olet sitä mieltä, että tavaran lahjoittaminen on hyvä idea, kysy onko tavaran saaja halukas ottamaan tavaran vastaan. Muista, että hänellä ei ole mitään velvollisuutta sen enempää ottaa tavaraa kuin antaa sinulle siitä vastalahjaa. Jos sinun on yhtään syytä epäillä antamisen motiiveja, niin mieti muita ratkaisuja. Jos haluat säilyttää tavaran, säilytä se omissa nurkissasi. Jos tavara on rikki, mutta korjaamisen jälkeen täysin käyttökelpoinen (esim irronnut nappi tms.), korjaa se. Jos se ei ole korjattavissa, niin toimita se asianmukaisesti jätehuollon piiriin – vaikka se ehkä vaatisikin reissun sorttiasemalle.
Se, että kierrättää ei aina ole automaattisesti ekologista. Ylenpalttinen kulutus ja kertakäyttökulttuuri ovat haitallisia vaikka ostokset päätyisivätkin kierrätetyiksi, ja silloinkin vaikka ylenpalttinen ostoksien tekeminen tapahtuisi kirpputoreilla. Ota opiksesi aiemmista virheistäsi, niistä jotka johtivat tarpeeseen karsia tavaroita, ja harkitse jo ennen kuin ostat.
Ps. Kuvan keinuhevonen, jumppapallo ja matto on kaikki meille ystäviltä ja sukulaisilta käytettyinä saatuja, ja kovin pidettyjä 🙂
