Yllättävä hyvyys kokijan näkökulmasta

yllättävä hyvyys

Juuri silloin, kun sitä vähiten odottaa maailma ja vieraat ihmiset yllättävät hyvyydellä ja kiltteydellä. Minulle näin kävi eilen, kun sain kokea miltä tuntuu yllättävä hyvyys (tai englanniksi random act of kindness), jonka kohteena sain itse olla. Se tuntui häkellyytävän hyvältä etenkin tunnepitoisen viikon jälkeen. Kun läheisteni rakkauden lisäksi sain kokea jotain täysin tuntemattomankin osalta, tunnen olevani rakkauden ympäröimä.

Pettymyksiä ja ystävien tukea

Tämä viikko on ollut osaltani melkoista tunteiden vuoristorataa. Ensin jännitin odottaessani uutisia työhaastattelun valinnoista, sitten petyin raskaasti kun en saanutkaan kovasti toivomaani työtä. Olin alkuviikosta heräillyt liian varhain jännitykseltäni ja minun oli ollut vaikea keskittyä mihinkään, kun odotin tietoa. Hetken ajan tunsin itseni surkeaksi ja epäonnistuneeksi. Pettymykseni hetkellä sain kokea läheisteni tuen ja lämmön. Lähetin heti tiedon saatuani viestin miehelleni ja ystävälleni, jotka olivat jännittäneet kanssani. Ensin ystäväni lohdutti ja kannusti minua ja sitten vielä puolisoni osasi sanoa minulle juuri oikeat sanat ja valoi uskoa tulevaan. Ystäväni totesi, että saan murehtia asiaa yhden viinilasillisen verran, mutta sitten minun on taas ryhdistäydyttävä ja siirrettävä katse tulevaan. Olen valtavan kiitollinen siitä, miten mahtavia ihmisiä olen saanut elämääni. Ihania, hauskoja ja viisaita ystäviä sekä maailman parhaan aviomiehen. Siispä murehdin hetken, vaihdoin sitten vaatteet ja lähdin tanssitunnille. Viimeistään tanssiessa murheet unohtuivat. En ollut menettänyt mitään sellaista mitä ei voisi korvata. Kotiin sapuessani sain suuren lämpimän halauksen puolisoltani ja hieman lohtusuklaata.

Tunnepallona luokses pompin

Tällä viikolla osteopatiassa jokin sisälläni avautui. Jo hoidon aikana mieleni alkoi täyttyä valokuvan tarkoista muistoista ja niiden tuomista tunteista. Unohdin ajan ja paikan ja olin täysin omissa maailmoissani. Jostain kehostani vapautui muistoja asioista, jotka olin jo tietoisessa mielessäni ehtinyt unohtaa. Monet muistoista liittyivät sellaiseen aikaan elämässäni, kun en voinut hyvin. Silti kaikki mieleeni palanneet muistot olivat hyviä ja kauniita. Kuinka muisto ikkunasta avautuvasta maisemasta ja satakielen laulusta vaaleassa yössä voisi olla mitään muuta kuin kaunista? Ehkä kehoni halusi muistuttaa siitä, että kaikki maailman värit ja niiden eri sävyt ovat läsnä jokaisessa hetkessä. Tai ehkä se, että olen pystynyt viimein vuosien jälkeen käymään läpi hankalat muistot ja kokemukset, vapauttaa minussa noihin aikoihin liittyvät hyvätkin muistot. Hoidon jälkeen olin kävelevä tunnepallo. Ensin ajattelin, että minun täytyy tehdä jotain tunteilleni, mutta sitten päätin vain elää niiden läpi ja katsoa mitä ne minulle kertovat. Lopputulos on ollut se, että oloni on kevyt ja tunnen olevani auki ja enemmän yhteydessä paitsi itseeni myös ympäröivään maailmaan.

Yllättävä hyvyys

Eilen tämä kummallinen viikko sai kruunun tuntemattoman ihmisen tekemän yllätävän hyvyyden muodossa. Olin Ruohonjuuressa täyttämässä hoitoainepulloa ja etsin löytyisikö myymälästä vielä kotiin ostettavaa täyttöpakkausta. Perheemme neljästä henkilöstä kolmella on pitkät hiukset ja hoitoainepullo on nopeasti tyhjä. Asiaa ei helpota se, että olen itse siirtynyt kokeiluluontoisesti pesemään hiukseni pelkällä hoitoaineella curly girl -tyyliin. Kysyin apua myyjältä ja selvisi, ettei liikkeestä juuri sillä hetkellä löytynyt etsimääni. Yllättäen myyjä nappasi hyllystä hoitoainepullon ja ilmoitti haluavansa antaa sen minulle. Häkellyin täysin. Hän hymyili ja sanoi, että pullo on lahja ja antoi minulle taikasanan, jolla kassa tietäisi tuotteen olevan minulle ilmainen. Kiitin myyjää kyynelten noustessa silmiini (kuten kerroin, on tunteet olleet osteopatian jälkeen pinnassa) ja tunsin valtavan kiitollisuuden kasvavan sisälläni. En ollut tehnyt mitään ansaitakseni tätä lahjaa, mutta vieras ihminen halusi sen minulle antaa.

Tämä viikko on opettanut minulle paljon. On pelottavaa olla avoin ja siksi myös haavoittuvainen. Toisaalta avoimuus tuo ihmiset lähelle ja voin todella olla kokonaan oma itseni. Maailma todella on täynnä hyvää ja kaunista, kun vain olemme valmiita ottamaan sen vastaan.

Lue myös:

Elämää 36-vuotiaana

Kuva: Polina Tankilevitch/Pexels

Puheenaiheet Oma elämä Ajattelin tänään