Paluu detoxilta arkeen
Paluu detoxilta arkeen ei mennyt ihan oppikirjan mukaan. Kun detox loppui olimme reissussa ja ruokailut oli ihan mitä sattuu. Jos en tätä ennen tiennyt kokemuksesta miksi detoxilta pitää palata rauhaksiin takaisin normaalioloihin, niin nyt tiedän. Kun detox-ruokavalioon tottuneesseen vatsaan syö pizzaa, on lopputulos varsin kivulias.
Jos olisin ollut fiksu, olisin ottanut pitkille automatkoille eväät. Minä en ole fiksu, joten luotin siihen, että saan jotain ruokaa myös tienpäällä. Bensa-asemien kasvisruokavaihtoehdot eivät ole hääppöiset ja pian oli ruokalistan ainoa kelvollinen annos todettu kaikkea muuta kuin makuhermoja hiveleväksi. Ruoka ei jäänyt lautaselle siksi, että tulin täyteen, vaan siksi, etten saanut sitä enää nieltyä palaakaan. Siispä lautaselta löytyikin pian jo niitä epäterveellisiäkin vaihtoehtoja, joiden maku oli vaihtelua ensimmäiseen kammotukseen verrattuna.
Viikon aikana kärsin laidasta laitaan kaikki mahdolliset vatsavaivat, mitä kuvitella saattaa. Lopult en uskaltanut syödä enää juuri mitään muuta kuin pieniä paloja hedelmiä tai pikkuruisia (pienempiä kuin 3-vuotiaamme söi) annoksia ruokaa, kun pelkäsin vatsani reaktioita. Seuraavan viikon alkaessa vatsa onneksi rauhoittui ja kotiin palatessa pääsin taas mm. tuttujen smoothieiden pariin.
Paino ei ihme ja kumma noussut juurikaan lomaviikon rönttäruokavalion myötä. Tästä ainakin opin sen, miksi detoxilta on syytä laskeutua rauhassa takaisin. Nyt detoxin ja erityisesti tämän vatsavaivaseikkailun jäljiltä mielitekoni kohdistuvat yhä enemmän oikeaan ruokaan herkkujen sijaan (vaikka herkutkin toki ihanalta yhä maistuvat). Linssikeitto, parsarisotto ja arrabiata pasta sekä riisipaperirullat keikkujat mieliruokieni kärjessä säestettynä hummukseen dipatuilla vihanneksilla ja isoilla salaateilla.
Lue myös:
Ensimmäisen detox-viikon tunnelmia
Kolmanen detox-viikon tunnelmia
Kuva: Pexels.