Puhukaa minulle kauniita asioita Turusta
Kävin viikko sitten työmatkalla Helsingissä. Kadut ja talot olivat tuttuja ja kauniita. Tuntui, kuin olisi yht’äkkiä ollut todella paljon helpompi hengittää. Tuntui, että olin tullut kotiin. Herkistyin, kun sain eteeni lounaan lempilounasravintolastani. Kun kävelin keskustasta Töölöön oopperatalolle työtapaamiseen, alkoivat kyynelet valua silmistäni Kansallismuseon kohdalla. Siellä museon takana oli tuttuakin tutumpi Museokatu ja siinä vieressä Tunturikatu. Kotinurkat, joilta muutimme kesäkuussa Turkuun. Töölönlahden rannalla tuuli suhisi kaislikossa ja sorsat uivat poukamassa, ihan kuten aina ennenkin. Äidit työnsivät lapsia vaunuissa ja lenkkeilijät juoksivat vastaan. Kaikki tuntui kodilta.
Minua on jo jonkin aikaa vaivannut kova ikävä Helsinkiin, kotiin, ystävien luo ja tuttuihin maisemiin. Vaikka vierailu Helsingissä oli ihana ja haluan pian sinne uudestaan, se ei tehnyt hyvää koti-ikävälle. Todellisuus on kuitenkin sitä, että asun ja elän nyt Turussa.
Joten kertokaa minulle kauniita ja hyviä asioita Turusta, että saisin oloni helpottumaan.
Oma hyvien asioiden lista on nyt tämän näköinen:
- kiva työ
- yhteinen työpaikka miehen kanssa
- asuntomme pohjaratkaisu
- lyhyet välimatkat
- kasvisravintola Kuori ja kauppahallin Roots
- kaunis jokiranta
- kuopuksen ihana tanssinopettaja
- esikoisen harrastuksien löytyminen
- Pure Heron raakakakut ja se ihana avocadopiirakka
- torin edulliset vihannekset ja hedelmät