Vappu goes zero waste

pexels-photo-225701.jpeg

Vappu on karnevalistinen juhla, johon liittyvien perinteiden jäljet luonnossa kääntävät paatuneimmankin sydämen nurin viimeistää seuraavan päivän aamuna. Iloisten piknikkien jäljiltä puistot uivat roskassa, lokit ja varikset nokkivat ruoantähteitä täysistä roskiksista ja niiden viereen kasatuilta läjiltä, kadut lainehtivat muhjaantunutta serpentiiniä ja puihin takertuneet ilmapallojen riekaleet lepattavat tuulessa. Yle uutisoi vast’ikään luontoon jätettyjen roskien vaikutuksista eläimiin. Juhliemme jäljet aiheuttavat ihan konkreettisesti kärsimystä ja kuolemaa – ei ainoastaan merillä ja paratiisirannoilla, vaan ihan täällä, nyt ja tässä. Voisiko tilanne olla toisin? Minä haluan uskoa, että kyllä voi.

Iso osa vapun roskasta tulee piknik-eväistä ja koristeista. Roskattomuus ja roskien vähentäminen vaatii pientä viitseliäisyyttä, mutta vastapainona se voi tuoda piknikille nostagiaa ja tunnelmaa. Muovien ja papereiden sijaan eväät voi pakata metalli- ja lasiastioihin ja kääriä voileivät vahaliinoihin. Juomat juodaan oikeista juomalaseista tai vaikka hillopurkeista ja ruoka syödään kunnon aterimilla kauniilta lautasilta. Lopuksi suupielet ja kilistellessä syliin läikkyneet juomat pyyhitään kankaisilla lautasliinoilla. Miltä kuulostaisi liinoihin käärityt täyteyt patongit, valmiiksi purkkeihin tehdyt salaatit tai kotona hillopurkkeihin ja pulloihin valmiiksi sekoitetut sangria ja drinkit, isossa astiassa mukana kulkeva tiramisu tai vuoassa matkustava mutakakku? Kun ruoat on syöyty pakataan astiat takaisin kassiin piknik-viltin kanssa. Kuulostaa yksinkertaiselta, eikö?

Joku voisi tässä kohtaa vedota astioiden viemään tilaan ja painoon. Lasi, metalli ja posliini painavat enemmän kuin paperi ja muovi, mutta tuovat ruokailuun myös mukavuutta. Metalliset aterimet eivät katkeile kesken ruokailun, lasit eivät kaadu tuulessa tai lennä tyhjinäkään tuulen mukaan ja posliini lautaset ei lörpsähdä, vaikka pitäisi vain laidasta kiinni. Entä astioiden kotiin kantaminen sitten? Siinä vaiheessa, kun tekee päätöksen piknikille lähtemisestä on jo valinnut kantamisen. Ensin ruoka ja ruokailuvälineet kannetaan ulos ja sitten takaisin sisään. Miksi vastuu kantamisesta päättyisi, kun ruoat on syöty? Harva hylkää piknik-viltin tai korin roskiin yhden käytön jälkeen. Jos nämä esineet tulee kuitenkin kannettua takaisin kotiin, niin miksei loppujakin? Kertakäyttöisten astioiden ja aterimien hinta on melko kova, jos miettii valmistus-, kuljetus- ja ostamiskustannusten lisäksi vielä vapun jälkeisen sotkun ja mahdollisen eläimille aiheutetun tuskallisen ja hitaan nääntymiskuoleman. Ja onhan se kori huomattavasti kevyempi, kun ruoat on syöty pois!

Serpentiini, viirit, hyrrät ja ilmapallot ovat värikkäitä ja juhlavia. Mutta onko niistä saatava ilo sen arvoista, että niitä säilytettäisiin vuodesta toiseen kuten esimerkiksi joulukoristeita säilytetään? Aika harvoin olen tällaiseen törmännyt. Entäpä, jos koristautuisimme serpentiinien ja muiden ”vappuvälineiden” sijaan vaikka valitsemalla asuumme kirjavan huivin, näyttävät korut tai yhdistelemällä kuoseja tavallista rohkeammin? Jos omasta vaatekaapista ei löydy sopivia, voi asusteita vaihdella vaikka ystäväpiirin kesken. Aikuisen on helppo saada itselleen juhlamieli ilman muutamien tuntien päästä roskaksi muuttuvia koristeitakin. Lapsille voi opettaa puolestaan järkevämpiä tapoja juhlia kuin sen mihin me olemme tottuneet. Itselläni ei ole tarvetta ”vappuvälineille”, mutta lapseni tulevat jälleen pyytämään koristeita, kun niitä näkevät. Olen päättänyt rajata vappukoristukset yhteen palloon per poika, sillä tiedän niistä olevan lapsille iloa myös vapun jälkeisinä viikkoina. Foliopallon voi sen tyhjennyttyä säästää ja täyttää yhä uudelleen ja uudelleen seuraavina vappuina tai vaikka syntymäpäiväjuhlien kunniaksi. Lapsen kanssa palloa valitessa kannattaakin panostaa sellaiseen palloon, jonka kuva tai muoto kestää aikaa.

Roskaamisen välttäminen ei tarkoita hauskoista asioista luopumista, mutta mahdollisesti näkökulman vaihtamista. Vappuaaton vietän vanhempieni ja isoisäni kanssa teatterikatsomossa seuraamassa mieheni esitystä. Vappupäivänä nautimme perheen kesken brunssia joko sisällä tai ulkona säästä riippuen.

 

Juuri sopivasti, vain päivä sen jälkeen, kun kirjoitin ja ajastin tämän postauksen tuttuni perusti Facebookiin tapahtuman Muoviton vappupiknik. Vielä ehtii mukaan!!!

 

 

Lue myös:

Zero waste – haaste

Zero waste – haaste, vko 1/4 – tottumusten tarkkailua, järkytyksiä ja banaaniraivareita

Zero waste -haaste, vko 2/4 – pieniä muutoksia ja roskahuoltoa

Zero waste -haaste, vko 3/4 – valintoja kylpyhuoneessa

Zero waste -haaste, vko 4/4 – Zero waste ja siivoaminen

10 helppoa askelta kohti zero waste -elämää

Kommentit (2)
  1. Hyviä pointteja ja muutenkin tykkään kovasti tästä zero waste -sarjasta.

    Iloista ja siistiä vappua! 🙂

    1. Kiitos 🙂

      Iloista ja roskatonta vappua sinullekin!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *