Miten kävi naisen, joka päätti tulla raskaaksi?

Taisin uhota jotain maaliskuun alussa. Minä päätän… jotain ja jotain! Mitä se oli? Ja miten siinä kävi?

Elämä ottikin sitten ohjat käsiinsä aikalailla heti tämän jälkeen ja tukahdutti minun mahtailuni. 

Ensin tuli suru. Vanha sukulainen, jonka lähdön läheisyys oli tiedossa jo viime vuoden lopulla, kuoli. Kaipauksen keskellä minua kivisti erityisesti ajatus siitä, kuinka se hyasintin vieminen jouluna juuri hänelle otti kaikkein kovimmalle.

Sitten tuli fyysinen vamma, johon lääkäri olisi määrännyt 10 päivän burana-kuurin. Kerroin projektista ja hän totesi, että ibuprofeiinilla voi olla raskauden alkamista ehkäisevä vaikutus (!?!). No, nyt ei sovi kuule tuollainen mun suunnitelmaan ollenkaan (en oikeasti sanonut).  Kotona googlailin kuitenkin vaihtoehtoisia hoitotapoja ja törmäsin akupunktioon. Sitä googlaillessani törmäsin myös teoriaan, että akupunktio voisi auttaa raskauden alkamisessa. Kaksi kärpästä samalla iskulla. Menin siis akupunktioon ja jätin buranat apteekkiin.

Sitten tulikin jo ovulaatio. Perjantai 13. päivänä tuli timanttitikkuun toista kertaa elämässäni hymiö. Meillä oli kuitenkin projektiteknisiä haasteita, koska olimme sukuloimassa viikonlopun yli. Harmitti. Lauantaina musta kissa ylitti tien automme edestä, eräs tuttu kertoi rintasyöpädiagnoosistaan ja minä join pullon valkoviiniä.

Seuraavalla viikolla nautin olostani vatsataudissa. Kroppani tuntui yrittävän kaikin tavoin sabotoida sitä muutenkin pienehköä mahdollisuutta, että olisin raskaana. Tilasin netistä lisää timanttitikkuja (ebaysta saa halvemmalla ja ajattelin, että näin ne ehkä ehtivät ensi kuun kriittisiin päiviin).

Viikonloppuna kuulin kahdet vauvauutiset lisää. Minäkin olen raskaana, minäkin olen raskaana -mantrasta oli itse asiassa apua, vaikka usko olikin jo alkanut hiipua.

Viime tiistaina näin unta. Olimme kesän matkakohteessa ja minulla oli sylissäni lapsi.

Keskiviikkona minulla oli todella outoja vatsakipuja ja suussa maistui rauta.

Torstaina kuukautiset eivät alkaneetkaan.

Perjantaina raskaustesti näytti haaleaa plussaa.

Tänään aamulla digitestiin tuli Raskaana 1-2.

Voitteko uskoa? Minä en nimittäin voi 😀

Perhe Raskaus ja synnytys

Aion tulla raskaaksi tässä kuussa

Luitte oikein. 

En aio turvautua taikatemppuihin, vaan ajattelin ihan tästä näin vain kokeilla nyt tällaista, että päätän sen.

Ja ennen kuin joku nyt hermostuu, että ei sitä nyt noin vain päätetä, niin aion siis nyt vaan yksinkertaisesti ajatella yhden kuukauden ajan näin enkä mitään muuta asiaan liittyvää. Koska tuntuu tosiaan, että tämä asia pyörii nyt liikaakin mielessä ja kun lähipiirikin on yhtäkkiä taas täynnä raskauksia ja asia lävähtelee naamalle joka päivä muutenkin, niin otan nyt samalla kuukauden mittaisen tauon blogimaailmasta. Etsin zeniä muualta.

En kirjoita itse, enkä lue yhtäkään blogia, jossa vauvoja haikaillaan. Lily täytynee hylätä kokonaan, ettei tule edes houkutusta kirjoittaa tai kurkistella mitään aiheeseen liittyvää. Ainoa ajatukseni asiaan liittyen tässä kuussa tulee olemaan:

Tulen tässä kuussa raskaaksi. Tai itse asiassa, raskausviikkojen laskutavasta johtuen, olen jo raskaana. Menossa viikko 2, vointi toistaiseksi erinomainen, kiitos kysyjille!

Palaan kuukauden kuluttua kertomaan, kuinka kävi.

Perhe Raskaus ja synnytys