Olisin halunnut tälle postaukselle teatraalisen otsikon Kuolema (joka niin sopisi tuohon kuvan paleltuneeseen auringonkukkaan kasvihuoneen mustan rungon muodostaman ristin edessä), mutta koska en halua turhia klikkauksia, niin täytyy keksiä jotain vähemmän raflaavaa 🙂 Ensimmäinen ajatus aamulla verhoja avatessa oli juurikin tuo, yön aikana kaikki kuolivat. Kasvit siis, pihasta. Ja kasvihuoneesta, KOSKA JÄTIN SEN OVEN AUKI!!! Miten ihmeessä sekin oli mahdollista, en tiedä. Lisäksi jätin hortensian paleltumaan rapulle, vaikka edellisenä iltana nostin sen sisään. Juurakoiden nosto tänään kukkapenkistä onnistui, mutta purkeista niitä ei saanut pois, koska olivat umpijäässä. Näin ei ole käynyt ikinä. Ekat kylmät yöt ovat AINA olleet hallaöitä, eli lämpötila maan pinnassa pakkasella, mutta metrin korkeudessa plussalla, niin että arat kasvit patiolla paleltuvat, terassilla, rapulla ja parvekkeella eivät. Mutta nyt siis otettiin kerrasta luulot pois. Minun puolestani terminen talvi saisi sitten alkaa yksin tein, että näillä uhreilla olisi edes jotakin virkaa ja tällaiset kylmät aurinkoiset päivät ovat ihania. Paitsi ehkä jos olet saaressa merellä, ilman sähköä ja vettä. Kuten meidän esikoinen jo toista viikkoa, onneksi rauhoittelee  äitiä WhatsApissa, ettei ole yhtään kylmä, kun ei tuule. Yritän uskoa 🙂