Suunnitelmat uusiks, taas

Olen kyllä ihan mestari tekemään ex tempore -projekteja. Eilen luettelin tämän viikonlopun puutarhahommat ja aloitinkin niitä kanttaamalla ja kitkemällä istutusalueita. Ehdin tehdä sitä ehkä vartin, kun etenin koivujen juurelle ja ajattelin pikkuisen niidenkin alta kitkeä, kun niitä ei ole koskaan kunnostettu. Juurella kasvoi vähän pensasangervoja, kalliokasveja, viiruhelpeä ja sinivuokkoa, mutta enimmäkseen heinää. Nyt kymmenen tuntia myöhemmin juurella kasvaa edellisten lisäksi patjarikkoa, jaloangervoa, komeamaksaruohoa, valkovuokkoa, lemmikkiä, jalopähkämöä, vuorikaunokkia, kevätkaihonkukkaa, vuorikaunokkia ja leinikkiä. Lisäksi siinä on luonnonkiviä ja laattakiviä. Eikä siinä vielä kaikki. Koivujen takana majailee kompostori, jonka vierus on ollut melkoinen rytökasa. Nyt siinä kasvaa tuija, serbiankuusentaimia, alppiruusu, mustilanhortensia, pieni kataja, vuorikaunokkia, sammalleimua, pikkutalviota ja akileijaa. Ja näiden välissä kiemurtelee betonilaatoista tehty pieni polku tai rajaus. Huh! Olipahan urakka. Ostotaimet tuli haettua vähän vahingossa, kun mies lähti grilliostoksille ja sopivasti rautakauppaa vastapäätä on taimisto 🙂 Laitoin kasvilajeja noin paljon siksi, että koivujen allahan ei tunnetusti kasva juuri mikään. Josko edes joku näistä selviäisi. Kamerasta loppui akku, joten yleiskuva jäi saamatta, kun keskityin näihin ihaniin kukkiviin patjarikkoihin. Normaalisti en keväisin osta etuajassa kukitettuja perennoja, mutta näitä en pystynyt vastustamaan.

patjarikko.jpg

 

Koti Sisustus

1.5.

Talvesta hengissä selvinneet kasvit alkavat olla maan päällä lukuunottamatta varjon puolen kuunliljoja. Ukkolaukat (1.kuva), valkotäpläimikkä (2.kuva), kirjopikarililjat (3.kuva), narsissit, tulppaanit, pikkusydämet ja ensimmäiset lemmikit ovat nupulla, mutta uusia lajeja ei ole puhjennut kukkaan.

Yhtenä päivänä töistä tullessani ihmettelin, että miksi meidän koko nurmikko on ihan valkoisenaan. Tarkempi tarkastelu osoitti, että lintukuvausta harrastava lapseni oli levitellyt pihan täyteen auringonkukansiemeniä ja kykki naamioverkon alla kameran kanssa tähtäilemässä lintuja. Ja kyllä niitä riittikin. Pihassa on ollut suuret parvet peippoja, viherpeippoja, vihervarpusia, järripeippoja, yksi punatulkku ja kyyhky, yksittäisiä punarintoja ja tänään saapui kirjosieppo. Pojan vaivat palkittiin moninkertaisesti, kun vappuaattona järripeippoparven joukossa ruokaili kaksi harvinaista nokkavarpusta. Olin ihan tyytyväinen, että oli levitellyt siemenet nurmikolle, josta taimet on helppo ajaa ruohonleikkurilla, kunnes huomasin oravan kuumeisesti piilottelevan siemeniä kukkapenkkiini. En tiedä, onko kurreäiti laiminlyönyt lapsensa koulutuksen vai pörröhäntä normaalia tyhmempi, kun ei tajua, että ne siemenethän itävät multaan peiteltyinä alta aikayksikön.

Viikonloppuna ajattelin aloitella kukkapenkkien kanttausta ja kitkemistä, tasoittaa ja kylvää puiden kaatamisesta aiheutuneet nurmikkovauriot ja tehdä kevätlannoituksen. Lisäksi pitäisi vaihtaa multa kylvölaatikoihin. Rikkaruohojen kitkeminen on nyt tosi helppoa, kun ovat vielä pieniä ja maa on kosteaa. Kesemmällä homma on paljon työläämpää ja helpottuu taas sitten syksyllä. Hyvä suunnitelma onkin kitkeä kerran keväällä ja kerran syksyllä. Meillä ei mitään suurta rikkaruoho-ongelmaa onneksi ole, jonkin verran lähinnä vuohenputkea kukkapenkeissä ja voikukkaa ja ratamoa ruohikossa. Joku toinen voisi tietysti laskea rikkaruohoiksi joka paikassa kasvavan lemmikin ja valkovuokon, mutta meidän pihassa ne ovat tervetulleita.

Ukkolaukka

vappu_laukka.jpg

Valkotäpläimikkä

vappu_imikkä.jpg

Kirjopikarililja

vappu_kirjopikarililja.jpg

Komeamaksaruoho

vappu_komeamaksaruoho.jpg

Pioni & mirrinminttu

vappu_pionimirrinminttu.jpg

Unikko

vappu_unikko.jpg

 

Koti Sisustus