Valtteri kävi kylässä

Valtteri-myrskyn jäljiltä  muurialtaat ja kasvatuslaatikot ovat kadonneet, puiden ja pensaiden oksat yhtyneet maahan ja näky uskomattoman kaunis. Naapurustossa kollektiivinen kolausoperaatio, aamuvirkuimmat lopettelivat kun me mattimyöhäiset vasta ihastelimme maisemaa ja putsailimme lintulautoja. Sunnuntaipuuhana siis ensin omat lumityöt ja sitten lapsuudenkodin. Isälläni pihatien mitta on kolminkertainen, me olemme olleet tyytyväisiä siihen, että tie on pohjoisen puolella ja talo asemoitu samalle puolelle tonttia, joten kulkuväylä vie mahdollisimman vähän tilaa pihasta ja lumityöt ovat maltilliset. Sitäkin kannattaa vähän miettiä, kun omakotitonttia etsiskelee. Olopiha talon takana on muutenkin mielestäni mukavampi, ei tarvita välttämättä peittävää aitaa eivätkä satunnaiset ovellapiipahtelijat häiritse.

Jos jo välillä oli vähän kevät ja puutarhatyöt mielessä, niin tätä maisemaa katsellessa ne tuntuvat taas kovin kaukaisilta. Mutta vastahan tässä tammikuu on lopuillaan ja talvi parhaimmillaan, joten nautitaan siitä nyt täysin siemauksin, kun se on vielä näin kiva, lunta ja maltillisesti pakkasta, mikäs sen mukavampaa.

koti piha-ja-puutarha

Jouluvalmisteluja

 

Tämän joulun työlista on vielä vallan tekemättä, ehkä siksi, että kerrankin on riittävästi aikaa eikä tarvitse laskea, mihin tunnit riittävät. En ole päättänyt ruokalistaa tai leivonnaisiakaan, vaikka yleensä suunnittelen niitä hyvissä ajoin.  Mutta sauna ja sohvanpäälliset on pesty, viherkasvit suihkutettu, perunalaatikko imeltymässä (ja hämmästyttävää kyllä näyttäisi jopa onnistuvan), parketit vahattu ja matot rullalla odottelemassa tamppausta. Joulukortit kyllä lähtivät totuttuun tapaan viime tingassa, joten tuskin muutkaan työt etuajassa valmistuvat.

Pojalta tuli aamulla viesti, että pääsee yllättäen jo tänään armeijasta lomalle, joten illalla voisi leipoa ensimmäiset joulutortut. Leivoin niitä kyllä kerran jo isälläni, tarkoitus oli saada ihana joulun tuoksu, mutta joku uunin pohjalle kärvähtänyt vesitti suunnitelman. Nyt eteisessä odottelee uuninpuhdistusaine huomista lapsuudenkodin joulusiivousta. Saan sinne onneksi siivoojan avuksi, joten ei tule sellaista urakkaa kuin viime jouluna.

Vähä vähältä hiipii joulu kotiin muutenkin kuin siivouksen ja lattiavahan käryn muodossa, tänään laitoin esille joulutyynyjä. Kuvittelin aina, että kun lapset kasvavat, niin alan sisustaa tyylikkäästi, mutta huomaanpa ostaneeni täksi jouluksi peräti kaksi vähemmän vakavahenkistä porotyynyä. Joulutyynynpäällisiä kellarista kaivellessani löysin viimevuotisia kuivattuja appelsiininviipaleita, pähkinöitä ja kanelitankoja, niistä saa havunoksan kanssa kivan hillityn koristeen pöydälle, ennenkuin on aika kaivaa tonttuarmeija esiin.

Mukavaa joulunodotusta!

koti sisustus