Pakkaspäivänä

Tajusin vasta tänään ensimmäisen adventin aattona, että tuohon ei-niin-turvalliseen adventtikynttelikköhalkoonhan kannattaisi tietysti hankkia led-kynttilät. Niitä on nyt tarjolla niin aidonnäköisiä, että mies yritti sammuttaa sellaista puhaltamalla. Eivät tietysti lyhene portaittain, niinkuin adventtikynttilöiden kuuluu, mutta ovat kyllä hajamieliselle tosi kivoja. Etätöissäkin voi sytyttää aamulla keittiön pöydälle ja saa siinä  palaa koko päivän. Välillä vain patterit lataukseen. Aitojen polttelu taitaa meillä jäädä jatkossa joulun luksukseksi.

Tänään ajattelin vihdoin hakea lapsuudenkodista vähän havuja, puksipuunikin ovat vain hyvin hennon lumipeitteen alla ja pakkasta on alun toistakymmentä (siis vähän päälle kymmenen, meidän 19 v kuopuksen mielestä edelleenkin toistakymmentä tarkoittaa 20:tä). (Eilen tuli töissä esille sellainenkin, että nuorempi polvi kokee kolmen pisteen käytön tekstissä piruiluna. Kävin heti kurkkaamassa päivittäisessä työkäytössä olevan chatin kirjoitteluni ja totesin piruilleeni tasaiseen tahtiin kaikille. Onneksi tuli puheeksi.) Mutta siis talvisuojaus on aina vähän ongelmallista, kun ei ole omaa metsää, josta saisi havuja. Pakkassuojaturvetta kokeilin kerran, mutta poisto oli minusta hankalaa ja kun jäi maahan, hylki tosi tehokkaasti vettä, mikä suojauksessa on tietty hyvä, mutta kesällä huono. Havut ovat ehdottomasti paras vaihtoehto, eivät liiskaannu ja jäädy niinkuin vaikka lehdet ja ovat kauniita.

Meidän eteinen on koko syksyn ollut ilman kasveja ja minusta sellainen huone on kolkko. Sain vihdoin hankittua sinne huonemännyn ja jouluruusun. Rakastan jouluruusuja, mutta yleensä ne kestävät hoidossani vain vähän aikaa. Nytkin sain nämä (ostin toisen olkkariin) nuupahtamaan muutamassa päivässä, mutta piristyivät, kun laitoin hetkeksi vesiastiaan. Ja tämä silti, vaikka multa tuntui ihan kostealta. Onkohan mun jouluruusut aiemmin kuolleet kuivuuteen, olen kuvitellut etteivät vaan viihdy sisällä ja ihmetellyt, miten muilla selviävät. Toki nämä varmasti viihtyvät paremmin viileässä eteisessä kuin lämpimässä olkkarissa. Olisi hienoa, jos nämä saisi keväällä istutettua ulos, mutta siinä en tosiaan ole vielä kertaakaan onnistunut.

Koti Piha ja puutarha

Ensimmäistä adventtia odotellessa

Kolme viikkoa töitä ja kolme vapaata. Kun töissä avautui mahdollisuus ottaa pari palkatonta lomaviikkoa joulun yhteyteen, en kauaa miettinyt ja päälle vielä viimeiset kesälomasta jääneet lomapäivät + ylityöt, niin tämä on pisin kesälomakauden ulkopuolella pitämäni loma sitten äitiysvapaiden. Muuten joululoma olisikin varsin tynkä, kun pyhät osuvat viikonloppuun. Kuopuksenkin pitäisi päästä jouluksi armeijasta lomalle ja toivottavasti esikoinenkin haluaa viettää ainakin jokusen päivän kotona. Kunhan nyt ei korona pääsisi sotkemaan suunnitelmia.

Istuttelin eilen viimeiset alennusmyyntitaimet ja samaan syssyyn koristelin terassin talviasuun ja tein adventtikynttelikön. Kyntteliköstä tuli juuri sellainen kuin haaveilin. Jäkäläinen halko on syksyllä kaadetusta koristeomenapuusta, johon mies porasi kruunukynttilöille paikat. Koristeeksi hopeanhohtoista katajaa omasta pihasta ja yrttimaasta salviaa. Salvian lehdet ovat niin kauniita, että olen suunnitellut istuttavani sitä myös kukkapenkkiin. Talvehtii hyvin ja on kasvanut puuvartiseksi, mies on lisäksi innostunut käyttämään sitä ruuanlaitossa. Lehdet muuttuvat kuivuessaan entistä hopeaisimmiksi, joten toivon niiden olevan kauniit vielä neljäntenäkin adventtina. Lisäksi muutama kanelitanko, tähtianis ja käpy. Paloturvallisuus tällä on surkea, joten on lähinnä koriste ja kynttilöitä voi polttaa vain koko ajan valvottuna. Itse vielä vähän sumuttelen vedellä ennen sytyttämistä.

Jouluaskarteluideoita on vaikka millä mitalla, tuskin maltan odottaa, että loma alkaa ja voin tehdä kaikkea kivaa, mihin arjessa ei aika riitä. 

Koti DIY