Syyspuuhia

Syksy näyttää tulleen ihan kerrasta suurinpiirtein sillä kellonlyömällä, kun aloitin kuuden viikon kesäloman jälkeen työt. Varmaan moni muukin kuvitteli, että elokuu tuosta vielä kesäksi muuttuu, mutta toisaalta ei ole nyt harmittanut, vaikka on pitänyt olla paljon toimistolla.

Eilen siivoilin terassit ja mies kiikutti lakkiaisista ulos jääneet parvekkeen kalusteet takaisin sateesta likoamasta. Nyt kun molemmat terassit ovat laatoitettuja, homma kävi helposti harjaamalla. Oli sitten kivampi löylyjen välissä vilvoitella, kun ei pistelleet koivunsiemenet varpaissa, niitä tuntuu muutenkin kulkeutuvan hiuksissa ja vaatteissa sohvaa myöden joka paikkaan. Siemenestä kasvattamani keijunmekot jäivät pelargoniruukuissa pieniksi,mutta ovat kyllä söpöjä, kun kietoutuvat joka paikkaan. Nostin ruukut saunan terassille sateelta suojaan. Toivottavasti saan taimet talvetettua.

Istutuskelit ovat olleet ihan hyvät, kun on suunnitellut työt sadekuurojen aikana ja käynyt ripeästi hommiin niiden välissä (ja omaa hyvät kumisaappaat, omissani on reikä). Päätin jo jossain kohtaa, että piha on nyt ”valmis” enkä osta sinne mitään, mutta se päätös ei kauaa pitänyt. Tajusin keväällä, että taimia voi tilata postitse ja nyt odottelen muutamaa uutta vuokkoa ja saniaista ja muutaman heräteostoksenkin keksin mukaan. Syyslannoitetta levittelin myös, kun löysin pari vanhaa pussinpohjaa. Nimestään huolimatta syyslannoitus pitäisi tehdä, kun kasvit ovat vielä kasvussa eli viimeistään nyt.

Tänään hain marjapensaiden alle suodatinkankaan ja ajattelin vielä levittää lavatarhasta jääneen kuorikatteen. Sen ja nurmikon rajalle tekisi mieli matalaa aitaa, muotoonleikattu marjakuusi- tai puksipuuaita olisi täydellinen, mutta kallis, työläs ja hidas. Ehkä jätän sen pieneksi puutarhahaaveeksi ja tänään tyydyn tilapäisratkaisuun.

Työpaikan WhatsApp-ryhmään putkahteli tänään toinen toistaan komeampien sienisaaliiden kuvia. Itse poimin eilen elämäni ekan herkkutatin juoksulenkin varrelta ja mies laittoi sen kokeeksi mun pizzaan, jäin henkiin :). Tänään käytiin sitten kunnolla sienessä, ensimmäisessä paikassa ei ollut kuin valtavasti hirvikärpäsiä (yksi ryömi juuri hiuksistani, jaiks), mutta peruspaikasta löytyi ihan mukavasti kantarelleja. Tatteja emme ole siis aiemmin poimineet, nytkin otettiin vain kolme ja varmistin työkavereilta, että olivat herkkutatteja. Pitää ottaa selvää, mitä niistä voisi tehdä.

koti piha-ja-puutarha

Taas uusi projekti

Paljon hienompia lavatarhoja löytyy pilvin pimein, mutta ei varmaan montaa nopeammin tai halvemmalla rakennettua :).

Sain loppukesästä tarpeekseni meidän rikkaruohottuneesta vattumaasta, jossa herkuttelevat vain v*ttumadot. Ajattelin, että kaivan taimet keväällä ylös ja suostuttelen miehen rakentamaan tilalle lavatarhan. Kun sitten lavakauluksia ihan sattumalta löytyi Torista juuri kun mies oli päättänyt ostaa uuden polkupyörän, niin siinähän ne Bianchin kanssa samalla kyydillä kotiutuivat.

Ja tilanteesta piti tietysti ottaa kaikki irti ja niin alkoi operaatio kierrätyslavatarha. Haettiin Tokmannilta suodatinkangasta ja sattumalta löytyneet lavakauluksiin mitoitetut aluskankaat, tasattiin maa ja kasattiin kaulukset. Olin ajatellut laittaa kolme kaulusta päällekkäin ja niitä kolme riviin, mutta tilaa olikin neljälle kahteen riviin ja kaksikin päällekkäin näytti jo riittävän korkealta ja siltä, että mikään määrä multaa ei riitä niitäkään täyttämään. Niihin menikin puolentoista kompostikehikon sisältö, puolikas kompostoria, hevosenlantasäkki, jämämaata + 8 säkkiä multaa ja vähän jäi vieläkin vajaaksi.

Vanhoista tukipuista tehtiin vielä taaimmaisten taakse köynnöstuet ja vanhat rautalangat hyödynnettiin myös. Koko alueen etureuna tehtiin vanhoista terassilaudoista. Kierrätyksestä tulee kyllä aina niin hyvä olo. Varmaan puolet terassilaudoista on jo saatu käytettyä, isoin osa meni vajan lattiaan. Niistä saisi vielä nikkaroitua vajaan hyllytkin, mutta niihin ei ehkä enää yksi polkupyörä riitä, olkoonkin italialainen kaunotar.

Kaikista kivointa oli tietysti viimeistely eli hakkeen levitys käytäville, sitä menikin yllättävän vähän ja ajattelin kattaa lopuilla myös marjapensaiden alustan. Se on ollut työlistalla jo pitkään, vielä pitää käydä hakemassa lisää kangasta ja keksiä, miten nurmikko erotetaan hakealueesta.

Tuo lava-alue on aika varjoinen ja voipi olla, että siinä eivät vihannekset kasva. Sekään ei harmittaisi ihan hirvittävästi, sillä kun alue oli perattu ja tasattu tajusin, että siihen olisi saanut aivan ihanan pienen uuden metsäpuutarha-alueen. Mutta varmaan muutama kesä katsellaan, kuinka käy. Tykkään kyllä näistä lavoista ihan tällaisina tyhjinäkin ja etenkin noista tekstillisistä. Vinkkaa, jos tiedät jonkun vihanneksen/juureksen, joka ei välttämättä viihdy paahteessa.

Ps. Jos luit linkistä auenneen vanhan vattumaapostauksen, niin se on omituinen siksi, että alustan vaihdon yhteydessä Lilyn blogeista katosivat tykkäyksien ohella yliviivaukset. Niinpä humoristisiksi tarkoitetuista  teksteistä on tullut vähän sekavia.

koti piha-ja-puutarha