Kuinka kirjoittaa hyvä juhlapuhe?

Pari kuukautta sitten yksi mun parhaista ystävistä meni naimisiin ja olin hänen kaasonaan. Järjestin tietysti polttarit ja autoin hääjutuissa, ja lisäksi pidin häissä puheen.

Hääjuhla ei onneksi ollut ensimmäinen kerta, kun puhun yleisön edessä. Viime vuonna kun olin meidän ainejärjestön puheenjohtaja, mun täytyi pitää joitakin puheita ja myös opetöiden tekeminen on totuttanut mua esiintymiseen. Puheen pitäminen jännitti kuitenkin aiemmista kokemuksista huolimatta. Pääruoan aikana nakersin falafeleja ja uunijuureksia ja mietin vain sitä, milloin pomppaisin ylös ja kilistäisin mun lasia.

Jos saa tilaisuuden esiintyä tällä tavalla jossain juhlissa, kannattaa tarttua siihen ja rohkaista mielensä, vaikka ajatus tuntuisikin kuumottavalta. Sukulaisen tai ystävän itse kirjoittama ja pitämä puhe on kaunis lahja juhlan kohteena oleville ihmisille. Harvoin saa myöskään kertoa omia ajatuksiaan yhtä vilpittömästi ja yhtä monen läheisen ihmisen läsnäollessa kuin häissä, synttäreillä tai valmistujaisjuhlissa.

Kun aloitin puheen pitämisen käheällä äänelläni ja hengittelin rauhallisesti, etenin tulostamaani tekstiä seuraten vähitellen loppuun asti ja puhe meni tosi hyvin. (Vaikka olinkin vähän kipeänä ja aloin itkeä viimeisten lauseiden aikana, perus.) Kokosin tähän muutamia vinkkejä siihen, miten puhumisesta yleisön edessä selviää ja mitä kannattaa ottaa huomioon, jos esiintyminen hirvittää:

Kuinka suunnitella ja pitää hyvä juhlapuhe?

Mieti, mitä oikeasti haluat sanoa

Kaikkien tekstien kirjoittaminen lähtee siitä, että miettii mitä haluaa sanoa ja missä järjestyksessä. Näiden kysymysten pohtimisen jälkeen puhe onkin jo melkein valmis.

Kun mietit puheen sisältöä, älä ajattele sitä, tuleeko tekstistä nyt hauska, tylsä tai virallinen. Kaivele sen sijaan sisimpääsi ja pohdi, mitä haluaisit tilaisuudessa kaikkein eniten sanoa. (Mieluiten jotain ystävällistä.)

Esimerkiksi lapsuudenystävän hääjuhlassa voisi olla mukava muistella yhteisiä vuosia ja sitä, miten tähän hetkeen on päädytty. Juhlan keskipisteen kehuminen toimii aina, sekä maisteri- että kastejuhlissa.

Ihmiset tykkäävät yleensä kuunnella tarinoita mieluummin kuin virallisen kuuloista selittämistä. Tarinan ei tarvitse olla hauska tai koskettava, kunhan se kertoo jotain oleellista siitä, mitä haluat sanoa. Jos esim. kehut bestmanin ominaisuudessa sulhasta siitä, miten hyvä ystävä tämä on ollut kouluajoista asti, kerro vaikka siitä miten sulhanen vei sinut mökille rauhoittumaan, kun sinulla oli vaikea hetki elämässä.

Mä halusin muistella omassa puheessani sekä mun ja ystäväni lapsuutta että antaa hääparille avioliittoneuvoja. Onnistuin yhdistämään nämä asiat ihan hauskalla tavalla, seuraavaksi kerron miten.

Suunnittele selkeä rakenne

Juhlapuheessa voi olla jokin aloituslause, jossa mainitaan läsnäolevat ihmiset, esim. ”hyvät juhlavieraat ja hääpari”. Myös itsensä voi esitellä aluksi.

Puheen voi rakentaa vaikkapa kolmen sisältökappaleen varaan.

Yhdessä kappaleessa on aina jokin tietty ydinsisältö, esim. yksi anekdootti ja vähän selitystä siitä, miksi on halunnut kertoa juuri tämän asian. Puheen alussa voi myös tehdä puheen rakennetta kuuntelijoille näkyväksi ja sanoa, että ”nyt kerron kolme muistoa mun ja morsiamen lapsuudesta”.

Mä kerroin sisältökappaleissani jokaisessa yhden tarinan meidän lapsuudesta ja lisäsin siihen liittyvän avioliittoneuvon, suunnilleen näin:

Ensin kerroin siitä, kun me oltiin mun kaverin kanssa kuoromatkalla 14-vuotiaina ja jouduttiin vuoristoretkellä sellaiseen hiihtohissiin, jossa istuttiin penkillä vierekkäin. Me ei kuitenkaan saatu laitettua turvakaidetta meidän eteen suojaksi, vaan istuttiin siinä täristen kymmenen minuutin matka ylös vuorelle vapaa pudotus edessämme. Meillä oli kuitenkin toisemme siinä turvana ja pystyttiin huipun lähestyessä jo vähän nauramaan.

Sitten vertasin tätä tilannetta avioliittoon ja siihen, että vaikka välillä elämässä tulee pelottavia hetkiä, parisuhteessa voi aina tukeutua toiseen vähän niin kuin siellä hiihtohississä.

Kun sisältökappaleista on selvitty, on hyvä sanoa vielä jokin lyhyt kokoava päätösvirke ja kiittää yleisöä. Jos muistaa kohottaa maljan, sekin on mukava ele.

Kirjoita rennosti

Puhe kannattaa kirjoittaa sellaisella tyylillä joka tuntuu itselle luontevalta. Mä kirjoitin samanlaista kirja- ja puhekielen sekoitusta kuin mitä täällä blogissakin käytän, koska puhdas kirjakieli olisi tuntunut musta hääjuhlassa liian viralliselta.

Kirjoitusvirheitä ei tarvitse miettiä ollenkaan, koska yleisö keskittyy puheen sisältöön eikä siihen, onko yhdyssanat kirjoitettu siellä paperilla oikein.

Hauskoja juttuja on aina mukava kuunnella, mutta kannattaa myös varautua siihen, että esim. kaveriporukan sisäiset vitsit eivät perusteellisella selittämiselläkään välttämättä aukea muille. Suuren ja osittain tuntemattoman yleisön naurattaminen on hankalaa ammattikoomikoillekin, joten on parasta ettei ota liikaa paineita siitä, nauravatko kuuntelijat suureen ääneen.

On joitain arkoja aiheita, joita voi olla hyvä vältellä (esim. morsiamen alussa oleva raskaus, sulhasen entiset kumppanit, maisterin baarisekoilut, poliittiset ja uskonnolliset mielipiteet), mutta muuten juhlissa voi musta puhua melkein mistä tahansa.

Musta olisi mahtavaa, jos joku esimerkiksi kertoisi mun valmistujaisjuhlissa hauskoja faktoja yliopiston historiasta ja toivottaisi lopuksi onnea. Omaa erikoisosaamista voi hyödyntää: esim. omakotitalon rakentanut juhlavieras voisi antaa hääparille kolme hyvää neuvoa keittiöremonttiin. Puhe on aina lahja, eikä sen tarvitse olla sisällöltään tai muodoltaan sellainen kuin se totutusti on.

Lue rauhassa paperista

Se että puhe pitäisi osata ulkoa, on musta ihan yliarvostettua, kun on kyse maallikoista ja juhlista, joita ei televisioida. On paljon helpompaa ja mukavampaa lukea puhe paperilta kuin muistella monen sadan sanan mittaista tekstiä kymmenien ihmisten edessä.

Kun olet kirjoittanut puheen, harjoittele sitä yksin ja jonkun kaverin edessä muutaman kerran ennen juhlia. Kun sitten luet tekstin siellä bileissä, voit aina välillä katsoa yleisöön (tai sen yli takaseinään) ja välillä tarkistaa paperista, mitä tulee seuraavaksi.

Tekstiin kannattaa valita selkeä fontti ja iso riviväli. Kappaleet on hyvä erotella toisistaan tyhjällä rivillä ja kappaleen ensimmäisen virkkeen voi tummentaa, jotta sen bongaa paperilta kätevästi, kun siirtyy seuraavaan asiaan.

Tulostetun tekstin voi liimata esim. kartongille, jolloin se tuntuu käsissä jämäkämmältä. Kartonkiläpyskän voi lopuksi antaa juhlan järjestäjälle lahjaksi, koska puheet unohtuvat nopeasti jälkeenpäin. Jos pahvia vielä koristelee vähän, hääpari tai ylioppilas on varmasti oikein otettu ja iloinen.

Hyväksy jännitys ja kaikki ruumiilliset oireet

Kun se kuumottava hetki tulee, lähes jokaista ihmistä alkaa hikoiluttaa ja hermostuttaa. Voi tuntua siltä, että on koko ajan vessahätä, kasvot punoittavat, raajat tärisevät ja rinnassa hakkaa. Erikoinen tilanne saa kehon sympaattisen hermoston reagoimaan, mikä on luonnollinen reaktio eikä haittaa yhtään.

Juhlan järjestäjän kanssa voi sopia etukäteen siitä, missä kohtaa puheen pitää, jotta sitä ei tarvitse miettiä koko iltaa. (Ajankohdan voi miettiä esim. sitä silmällä pitäen, kuinka monta alkoholiannosta tässä vaiheessa on mahdollisesti juonut.) Tilaisuuden juontaja voi ilmoittaa, että nyt on Henrin hyvän ystävän Jussin puhe tai sitten puheenvuoron voi ottaa itse nousemalla seisomaan ja kilauttamalla lusikkaa lasia vasten.

Jos jännitys hyökyy päälle, yritä hengittää rauhallisesti ja keskity kädessäsi olevaan paperiin. Voit sopia etukäteen jonkun juhlissa olevan kaverin kanssa, että tämä hymyilee sinulle kivasti aina kun katsot yleisöön päin. Usein puhetta kuuntelevilla ihmisillä on kasvoillaan tympeä ja jopa ärtynyt ilme, mutta se kertoo vain siitä että he ovat tarkkaavaisia eivätkä mieti omaa naamaansa vaan sitä, mitä olet kertomassa.

Kun puhuu hitaasti, puhetta on helpompi seurata ja hermosto saa samalla viestin, ettei ole mitään pelättävää. Jos käytät mikkiä, pidä sitä sellaisella etäisyydellä huulistasi, kuin aikoisit pussailla sitä. Jos vapisuttaa ja punastuttaa, anna kehon mellastaa ja keskity puheen sisältöön äläkä siihen, mitä vasen kätesi tekee juuri nyt. Jännityksestä näkyy yleensä muille vain pieni osa siitä, mitä itse koet.

Tunteet saavat näkyä

Suuret juhlat ovat aina tunteellisia tilaisuuksia, ja se on musta ihanaa. Mun hääpuhe oli uskomattoman sentimentaalinen ja kyynelehdin vähän sen lopussa, mutta mun mielestä (ja myös morsiamen ja muutaman juhlavieraan mielestä) mä vaikutin vilpittömältä ja puhe oli koskettava.

Jos on riemuissaan, onnellinen, tyytyväinen, liikuttunut tai täpinöissään siitä, että on joku on saanut vauvan, aviopuolison tai tohtorin arvonimen, sen saa ehdottomasti näyttää. Jos oma ilmaisu on eleetöntä ja hillittyä, sekin on ihan ok, koska lämpimät tunteet tulevat joka tapauksessa esiin siinä, että on valmistellut puheen ja kertoo siinä mukavia asioita.

Joskus liikuttuminen voi olla liian raskasta, esimerkiksi muistotilaisuuksissa. Silloin voi kirjoittaa puheen ylös ja pyytää jotain toista ihmistä, vaikka adressien lukijaa lukemaan sen.

Lopeta ajoissa ja arvokkaasti

Kuten alussa mainitsin, puheessa on hyvä olla selkeä lopetus, esim. ”Toivon sulle Anna paljon menestystä lääkärin urallasi ja elämässäsi muutenkin. Nyt voitaisiin kohottaa Annalle malja. Kiitos!”

Hyvän puheen sopivaa mittaa on mahdoton sanoa, mutta kun sen on suunnitellut huolellisesti etukäteen, pituus todennäköisesti toimii. Mun pitämät puheet ovat olleet koneella kirjoitettuna (isolla rivivälillä) vähän yli sivun mittaisia ja kestäneet muutaman minuutin. On parempi sanoa muutama tärkeä asia tiiviisti kuin jaaritella sivukaupalla.

Nyt kun oon päässyt puheiden pitämisen makuun ja pahimmasta esiintymiskammosta yli, aion ottaa kunnian vastaan seuraavillakin kerroilla, kun joku pyytää mua sanomaan jossain muutaman sanan.

Musta olisi hauskaa, jos kaikki saisivat edes kerran elämässään kokemuksen puheen pitämisestä. Siihen tehtävään voisi suhtautua paljon vähemmän vakavasti kuin on totuttu. Töissä ja koulussa kirjoitetuissa teksteissä ja palavereissa ja seminaareissa on kaikenlaisia sääntöjä, mutta juhlissa juurikaan ei.

Kukaan ei estä pitämästä puhetta vaikka ystävän kanssa tai kolmestaan, eikä missään lue, mistä asioista juuri kaason tai kummin pitäisi kertoa. Puheen muoto voi olla muutamaan kappaleeseen jaettu tavallinen teksti, tai sitten se voi olla runo, powerpoint-esitys jossa on paljon kuvia tai vaikka yksinkertainen lista kaikista morsiamen hyvistä ominaisuuksista, joista haluat muidenkin tietävän. Saa siteerata kirjallisuutta tai leffoja, lukea maisterin lempisitsilaulun tai kertoa mitä teit sinä päivänä, kun sait kuulla että veljestäsi tulee isä.

Kun olet päässyt puheesi viimeiseen pisteeseen asti, kiittänyt ja istunut alas, taputukset, hymyt ja jännityksen romahtaminen tuntuvat kihelmöivänä aaltona kehossa. Olet selättänyt uskallusta vaativan tehtävän ja sitten voitkin juoda loppuillan rauhassa skumppaa ja nauttia siitä, kun ihmiset tulevat kiittämään puheesta.

Seuraavalla kerralla puhuminen on vähän helpompaa, vähän kivempaa ja joskus jopa hauskaa.

<3 Maria

Voisit tykätä myös:

Kolme oikeasti hauskaa polttarileikkiä

Kuinka järjestää polttarit 30 eurolla?

Kirjoitusvirheet, joita äikänope ei tuomitse

// Seuraa INSTAGRAMISSA / BLOGLOVINISSA //