Eräs lauantai ja elämänohje, jotka jäivät mieleeni

 

IMG_6206.JPG

 

Jos se on nyt meant to be, tähän kadulle on just avattu joku halpa ruokapaikka, sanoo ystäväni eräänä lauantai-iltapäivänä, joka on jo kääntymässä iltaan ja olemme kävelemässä kaupungilta takaisin omille kulmillemme. 

Joo, ja joku ei portugalilainen paikka. Mulla on kauhee nälkä mut ei kyllä juuri yhtää rahaa, lisään. Sitten pienen ranskalaisravintolan kohdalla katseemme kiinnittyy oranssina leimuaviin terassilämmittimiin ja happy hour -listaan, jossa on halpaa viiniä ja pientä syötävää.
(Ja komeita ranskalaismiehiä). 

 

2D33234B-F1D7-4AE5-8D2D-9F8730926E48.JPG

 

Aiemmin päivällä ajattelen käveleväni erääseen kukkakauppaan, joka sijaitsee toisella puolella kaupunkia. Sitten hetken mielijohteesta kävelenkin vaan puistokioskin suuntaan. Sattumalta törmään myös ystävään, saan himoitsemani kahvin aurinkoisessa kahvikioskin pöydässä ja samalla pari uutta tuttua. Sitten törmään ex-heilaani, joka on lauantaikävelyllä uuden tyttöystävänsä kanssa. 

Huomasitko, kysyn ystävältäni, joo, se sanoo, toi sen uusi tyttöystävä näyttää ihan sulta. Hah, no eikö näytäkin!

Viime aikoina olen miettinyt paljon sitä, mitä toinen ystäväni sanoi minulla erään kerran kun hälytin hänet terapialounaalle, koska elämäni tuntui ihan hirvittävän ahdistavalta. (Se kun ei tietenkään aina ole täynnä aurinkoisia lauantaipäiviä ja halpoja viinitarjouksia). Ystävääni ahdisti myös vähän kaikki ja hän sanoi: Olen miettinyt paljon sitä, että sellaisissa asioissa mitä tekee tosi paljon koko ajan, tulee hyväksi. Mä olen nyt tullut hyväksi tässä omasta elämästäni ahdistumisessa.

 

A42219B7-B0A2-4F89-B0B7-3E1A2D13C221.JPG

 

Jokin naksahti päässäni tuon lauseen kuultuani. Se mitä koko ajan päässään velloo, vaikuttaa omaan oloon aika hiton paljon. Siksi menin poskipussaamaan exää ja hänen uutta tyttöystävää, ja nice to meet you:ni oli aivan aito. 

Ja kun kotimatkalla sen ranskalaisbaarin edessä vänkäsin etten halua mennä sinne, koska join siellä joskus vuosi sitten törkykalliin kahvin ja ärsytti niin etten ikinä palannut, tajusin että paikoillekin voi antaa uuden mahdollisuuden. Älä hyvä ihminen jää vellomaan yhteen negatiiviseen kokemukseen, on kans aika hyvä neuvo. 

Tästä lähin muistan tuon ranskalaispaikan nimittäin siitä, että oli helmikuu, aurinko laski ja terassilla tarkeni santsata monta lasillista sitä tarjousviiniä. Ja puhua siitä, miten suunnittelemattomat päivät ovat aina niitä parhaita. 

(Ja ranskalaismiehet niitä komeimpia). 

 

 

 

—-

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit (17)
  1. Mitä te syötte tässä, mielenkiintoisen näköistä?

    1. Nää on sellaisia ohuita ranskalaisia lettuja, joihin saa joko makean tai suolaisen täytteen 🙂 Ihania!

  2. No, ehkä kannattaa miettiä miksi tuosta kommentista ärsyyntyy niin pahasti? Tottahan se on, että tässä blogissa mainitaan viini tiheästi (tämä nyt arvolatautumaton, rehellinen kommentti, joka perustuu siihen, että en tiedä muuta blogia, jossa viini olisi näin usein postauksissa mukana) ja tottahan on myös, että alkoholi lisää ahdistusta.
    Alkuperäinen kommentti ei ollut mitenkään syyttävä edes, reaktio siihen on erikoinen. Tästä blogista saa sen kuvan, että viini maistuu, so what? Tämähän on sinun blogisi ja yksi ihan parhaista:)

    1. Vaikken itse juo tällä hetkellä yhtään alkoholia, mua ärsytti tuo kommentti syvästi. Musta se on jeesustelua ja ylenkatsomista, joka on naamioitu johonkin salonkikelpoiseen ”huolestumiseen”. Jos ihminen olisi aidosti huolissaan jonkun itselleen tuntamattoman tyypin alkoholinkäytöstä, hän voisi laittaa vaikka instassa DM:ää eikä anonyymisti heristellä sormeaan ja pyrkiä viemään toisen kasvoja julkisesti.

      1. Juuri tämä. Ja siis onhan se nyt kamalaa jos joku juo muutaman lasillisen viiniä lauantaina ja vielä kehtaa siitä kirjoittaa positiiviseen sävyyn! Ja happy hour vielä, senhän nyt ainakin pitäisi olla lailla kielletty.

        1. Juu ei kuulepas tyttönen, lauantai-iltaisin laitetaan siveysvyötä tiukemmalle ja juodaan kamomillateetä kotona. Nyt loppui tuollainen silmitön rällääminen ja rietastelu.

    2. Alkuperäinen kommentti ei ollut mitenkään syyttävä edes, reaktio siihen on erikoinen

      Alkuperäinen kommentti tiesi kertoa ainoastaan blogiani lukemalla että alkoholin käyttöni lisää ahdistustani. Musta on aika jännää että mulle täysin vieras ihminen tulee tälla tavalla analysoimaan elämääni tietämättä siitä oikeastaan yhtään mitään. Jos anonyymillä on oikeus kommentoida näin, on mulla myös oikeus sanoa että musta kommentti on tökerö. 

      1. “Alkuperäinen kommentti tiesi kertoa ainoastaan blogiani lukemalla että alkoholin käyttöni lisää ahdistustani.” Se että alkoholi lisää ahdistusta oli toteamus eikä henkilökohtainen hyökkäys sinua vastaan. Varmasti tämän närkästymisen perusteella kierroksia olisi otettu yhtä paljon jos “huoli” olisi lähetetty yksityisviestinä. Aika herkkää jos tuollainen kommentti, jonka olisi voinut ohittaa kevyesti, on kasvojen viemistä.

        1. Mielestäni on aina vähän ongelmallista alkaa kertoa, miten joku toinen olisi ”varmasti” reagoinut tilanteessa x tai y. 

        2. Eihän tässä tekstissä edes mietitty ahdistusta? Puhuttiin MENNEESTÄ ahdistuksesta, joka liittyi ainakin oman käsitykseni mukaan eroon eikä viiniin tai alkoholiin tai mihinkään selittämättömään. Ja ainakaan omaan eroahdistukseen ei auta alkoholittomuus vaikka miten absolutistiksi ryhtyisi, kyllä se silti sattuu.

          Oma huomio ei edes kiinnittynyt alkoholiin ennen kuin luin kommentit. Että sitäkin toki voi miettiä, miksi se osui tämän kommentoijan silmiin niin häiritsevästi.

          1. Aivan 😀 Mua ei tuona päivänä ahdistanut mikään, mikä johtui tietysti varmaan vaan siitä alkoholista. Eiku 😀 😀 😀 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *