”Lähetä sille rei´ittimen reikiä”

Oli siis ihan kunnon mywwsky?

kirjoitan facebookin chätissä sen jälkeen kun Suomea on riepotellut sähköjä katkova myräkkä.

Jostain syystä siskomme kanssa emme voi kutsu kyseistä luonnonilmiötä myrskyksi, vaan se on sanottava näin: mywwsky.

Tämä juontaa juurensa kesästä kaksituhatta, jolloin toinen ystäväni kutsui erään valkoisen kissanpennun turkin olemusta näin: myyrän turkki. Tästä sai alkunsa hellittelynimi MYYWWLÄ. Samana kesänä lähes kaikista sanoista tuli tuplaweeversiot, joista mywwsky on ainoa edelleen voimassa oleva.

Minulla on myös ystävä, jolla on laulu kissalleni. Hän laulaa sen joka kerta kissani nähdessään.

IMG_0259.JPG

Jos joku mies käyttäytyy typerästi, tietyssä piirissäni on tapana todeta: lähetä sille rei´ittimen reikiä. Niin turha on siis kyseinen tyyppi.

Toinen ystäväni huudahtaa aina kaikesta pienen myöhästymisen ja suuren mokaamisen väliltä olevaan näin: HÄPÄSY! Se on tarttunut. Kun kahvilan myyjä ojentaa minulle kupillisen, josta valuu puolet pitkin kupin reunoja, mutisen mielessäni juuri tuota sanaa.

Eräälle toiselle ystävälleni flaksin käymisestä ilmoittava viesti on lyhyesti näin: MM. (No siis tiettyä soutamisvälinettä tiettyyn vaatekappaleeseen. Ei kai poliittisesti korrekti ilmaisu, mutta me käytämme sitä jatkuvasti). 

On myös ihmisiä, joita kutsutaan mystisillä nimillä, jotka juontavat juurensa jonnekin vuosikymmenen päähän: psykoottinen kissanruokakissa oli pitkään nimitys eräästä miehestä. Onneksi kyseisestä tyypistä ei ole puhuttu enää vuosikausiin, nimihän oli ihan liian pitkä tungettavaksi tarinaan. 

Erästä entistä työkaveriani kutsuimme salaa Jumalaksi vuosikausia. Ei hänen jumalaisen ulkonäkönsä vuoksi, ihan vaan itseriittoisen luonteensa takia.

90% ystävistäni ei myöskään koskaan kutsu minua nimellä Saara, vaan lempinimellä joka syntyi vuonna 2001 kun makasin kämppikseni kanssa lattialla katsomassa tv:stä sambakarnevaaleja.

—-

Huomaan usein kaipaavani vanhoja ystäviäni juuri tämän takia. Uusiin ihmisiin tutustuminen on tietysti kivaa, mutta vanhoissa tutuissa on oma viehätyksensä juuri sen pitkän yhteisen historian vuoksi. Yhteenkuuluvuuden tunne syntyy usein juuri niistä yhteisistä oudoista jutuista.

Mutta sitten kun eräänä iltana viinijuontiseurani pui erästä miessuhdetta sanomalla: I´m not sure, maybe this is going to be more than just a pano, hihkun mielessäni. (Olen tietysti opettanut kaikille täällä, että tämä sana joka portugaliksi tarkoittaa keittiöpyyhettä, on suomeksi ihan muuta).

Näin se menee.

—-

Ja pakko kysyä: mitä outoja sanontoja, nimityksiä, lauluja ja lempinimiä teidän kaveripiireistä löytyy?

—-

90% of my friends don´t call me by my real name. They use a nickname that was invented on
a boring Sunday in 2001 when I was watching samba carnevals from tv with my flatmate. 

 

Kommentit (31)
  1. Hahaa mainioita juttui! 😀

    Yksi elämään jäänyt sana meidän piireissä on innostunut nasaaliäänellä huudahtamani ”NAH-KAA”. Oltiin tuolloin mökkeilemässä kaveriporukalla, ja siinä illan päätteeksi kömmin salaa pienessä tuubassa nukkumaan erilliseen mökkirakennukseen. Poikaystävä tuli ettimään minuu ja löysi pienestä sikiöasennosta jonkun nahkataljan alta. Asiasta kysyessä aloin puoliunessa vaan höröttämään ja huudahdin nasaaliäänellä pelkän nahkaa-sanan :’D

    Nyt tuota kyseistä huudahdusta käytetään sitten vähän joka välissä. Sillä voi täyttää vaikka hiljaiset hetket jos ei ole mitään muuta sanottavaa.

  2. Haha, meillä myös muutaman ystävän kanssa kutsutaan myrskyä nimenomaan mywwskyksi – tosin me ehkä vielä kirjoittaisimme sen mywwzky 😀 Anteeksi on anteez ja varsinkin nimissä l vaihtuu w-muotoon, esim Hewi. Tämä juontaa juurensa ihan vaan siitä, että ollaan töissä päiväkodissa ja välillä lasten hauskat ”heitot” tarttuvat. Niinkus violetti on tietyn porukan kesken tietysti vituletti, mikäs muukaan? XD Minua työkaverit kutsuivat (ja kutsuvat välillä vieläkin) pitkään Innaksi, tämä kyseinen lempinimi löytyi mm. työpaikan jääkapin ovessa olevista työvuoroista, koska jostain syystä nimeni tuntuu olevan joillekin lapsille hankala… Eikä vapaa-ajalla juoda viiniä, vaan viintä.

    Ymmärrän kyllä täysin mitä tarkoitat, itse muutin juuri uuteen kaupunkiin opiskelemaan; ystäviä ja työpaikan inside-juttuja on kyllä ikävä heti!

    1. Hahaaa, ei oo totta, mywwzkyjä löytyy myös sieltä 😀

       

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *