lx, air, cdb ja 0710

 

 

Seitsemäs päivä lokakuuta,
eräänä maanantaina nukahdan pienelle lissabonilaiselle rannalle. Siinä kello 14, kuulokkeissa Air:in vanha levy jostain kaksituhattaluvun alkupuolelta. 

Kun se levy ilmestyi, olin toivottoman ihastunut erääseen mieheen ja kuuntelin levyä tosi usein kuulokkeilla pakkassäässä kävellessäni. Lähes aina se hyytyi kesken kaiken ja olin kiukkuinen. Joskus silloin ajattelin että olisipa kiva asua lämpimämmässä maassa, vaikkapa sen miehen kanssa.

Seuraavana talvena oli vielä kylmempää. Tulimme kerran kämppiksen kanssa kotiin baari-illan jälkeen kello kolme yöllä ja ulko-ovi oli jäätynyt kiinni. 

Nyt mittari näyttää kaksikymmentäyhdeksän astetta, puhelin kuumuu liikaa yrittäessäni lukea erästä uutuuskirjaa Bookbeatista, siksi tungen vaan kuulokkeet korviin

ja nukahdan. 

Tai siksi että edellisyönä espanjalainen naispolttariseurua mölyää yläkerrassa puoli kolmeen asti. Juuri kun olen pukenut yöpaitani päälle takin ja olen siirtymässä yläkertaan hirvittävän raivon vallassa, he hiljenevät. Adrenaliini kiertää elimistössäni neljään asti niin kovalla teholla etten saa unta. Kun kello soi aamulla, tunnen olevani ihan zombie ja pitäisi olla tunnin päästä jo sanomassa vieraalle ihmiselle Oh so nice to meet you. 

Kun herään puolen tunnin päiväunien jälkeen rannalta, olen aivan hiestä märkä. Meressä lilluu ällöttäviä kasveja, olenhan laiskuuttani tullut pienelle lähirannalle jota ei suuremmin huolleta ja siellä juoksentelevat joidenkin koiratkin toisinaan. Mutta jos lokakuussa voi uida, on se tehtävä vesikasveista huolimatta. 

Puoli viideltä iskee kahvihimo, kerään tavarani vain huomatakseni että rantakahvila on suljettu. Varmaan siksi että on jo syksy. 

 

 

Menen junalla takaisin keskustaan. Juon trendikahvilan terassilla cdb-öljyllä terästetyn kahvin, ihan vaan siksi että tunnen pms-oireiden nostavan päätään pitkästä aikaan. Siinä öljyistä kahviani siemaillessa ystävä viestittää ja päädymme pitkään keskusteluun elämästä ja valinnoista. 

Biitsi, placebo, cdb tai vaan se keskustelu, kotiin kävelee aika zen henkilöhahmo. Jättäen peräänsä pienen hiekkavanan, ehkä tämän kesän viimeisen. 

 

Kommentit (2)
  1. On näkemistä viikoksi pelkässä Lissabonissakin mutta suosittelen myös päiväretkeä Sintraan 🙂

  2. Yleensä stalkkaan hiljaa enkä pahemmin kommentoi, mut nyt kävi niin hassusti että päädyn Lissaboniin kolmen viikon päästä 😀 Mies on menossa sinne nörtteilemään Web Summitiin, niin päätin matkustaa siivellä. Onko Lissabonissa näkemistä viikoksi vai kannattaako mun lähteä päiväreissulle jonnekin lähikaupunkiin?

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *