Neljä vuotta näitä katuja

 

 

Lissabon, en rakasta sinua enää,
otsikoin dramaattisen blogiluonnoksen joskus puoli vuotta sitten.

Olin täysin kyllästynyt elämääni tässä kaupungissa enkä uskonut olevani täällä enää kovinkaan kauan. Vinkkaa mulle kaikista mahdollisista työpaikoista Helsingissä, sanoin ystävälleni. Tuun takaisin heti kun saan jonkun työpaikan.

Kaksi kuukautta myöhemmin ystäväni laittoi minulle linkin erääseen työpaikkaan ja soitti vielä perään. Niin no emmää nyt ihan vielä halua tulla takaisin, vastasin. Joskus sitten. Ehkä joskus. 

 

 

Tänään on tasan neljä vuotta siitä kun muutin pois Suomesta. 

Kyllä, olen vihannut tätä kaupunkia paljon ja moneen otteeseen. Ja sitten taas rakastanut niin syvästi etten koskaan aiemmin ole tuntenut mitään vastaavaa jotain paikkaa kohtaan. Haluaisin sanoa jotain ylevää neljästä vuodesta, mutta elettyä elämää on aika vaikea typistää muutamaan lauseeseen. On ollut ihaninta koskaan ja hirveintä ikinä. Päivääkään en vaihtaisi pois – oi luoja, vaihtaisin pois varmaan kaksisataa sellaista päivää kun on ollut aivan kamalaa ja olen toivonut että olisi vähemmän rohkea riskinottaja joka olisi vain jäänyt siihen ihan kivaan elämään jota elin vuosikausia.

Ja juuri nyt en haluaisi olla missään muualla.
Ja juuri nyt myös uskon että elämän oli tarkoitus mennä juurikin näin. 

Siksi vaeltelen näitä kukkivia katuja vielä. En tiedä kuinka kauan ja juuri nyt se ajatus onkin aika ihana.

Hyvää vuosipäivää, rakas. 

 

Kommentit (8)
  1. Mikähän siinä Lussabonissa on. Oma suhteeni kaupunkiin on kaukosuhde, mutta aina sinne pitää tulla, aina siellä petyn johonkin ja aina tunnen raivokasta rakkautta kaupunkia kohtaan ja ajattelen, että voisinpa vaan… Panna sitä.

  2. Käsittämätöntä, että siitä on jo neljä vuotta, kun lähdit Lissaboniin! Muistan niin selvästi, kun luin muuttouutisesi. On ollut ihanaa seurata elämääsi siellä. Myös sinun kokemuksesta intoutuneena olin hakemassa Lissaboniin kouluun, mutta sainkin kauan haaveilemani yliopistopaikan Suomesta. Silti mut on hyväksytty kahtena vuotena peräkkäin Lissaboniin opiskelemaan, vaikken koskaan virallisesti ehtinyt hakeakaan 😄

    1. Eikä, universumi yrittää ehkä kuitenkin viestittää et sun kuuluis kans muuttaa tänne 😀

      1. Tätä minäkin olen miettinyt. Tai sitten yliopisto on vain todella innoissaan ottamassa listoilleen suomalaista muotoilijaa, joka puhuu jo valmiiksi portugalia 😀 Mutta olen kieltämättä usein leikitellyt ajatuksella, millaista elämäni siellä olisi. Ehkä se vielä joku päivä selviää!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *