Kesäkuu ja Gemini season on yleensä mun suosikkiaikaa vuodesta. Normaalisti kesäkuussa tässä maassa on myös erityisen kiva asua, on alkukesän kukkivien puiden lisäksi ekat rantapäivät ja viikon mittaiset katujuhlat suojelupyhimysten kunniaksi. Koronan vuoksi tämä kesäkuu ei nyt ollut ihan normaali ihana itsensä, mutta kaikkea suosikkilistalle mahtuvaa oli silti:

Douro
Oli jopa vähän noloa etten ollut näiden kuuden Portugalivuoden aikana päässyt vielä Pohjois-Portugalin Douroon. Jotenkin vaan etelä on aina kiehtonut pohjoista enemmän.
Pitkä viikonloppu maatilalla, viiniviljelyksillä ja huikeita maisemia katsellessa teki erityisen hyvää varsinkin kun kyynikkona arvelin että pian mennään taas tiukempiin koronarajoituksiin. Olin reissussa kahden suurkaupungeissa kasvaneen ystävän kanssa ja olimme kaikki samaa mieltä: voi kun voisi asua ihan keskustassa mutta silti makuuhuoneen ikkunasta näkyisi tuollainen maalaismaisema. Eli siis niinkin realistisesti että keskellä suurkaupunkia mutta silti ois omaa pihaa ja metsää silminkantamattomiin.Hah.

Pakumatkalla
Sattuneesta syystä tykkään aina lukea irtiotto- ja suuri elämänmuutostarinoita. Aino Huilajan Pakumatkalla kertoo siis Ainon tekemästä suuresta elämänmuutoksesta uutistoimittajasta vapaaksi kirjoittajaksi. Ja siis myös pakussa eläväksi ihmiseksi joka reissaa miehensä ja koiransa kanssa pakulla ympäri Eurooppaa.
Kirja on sopivan pituinen ja hyvin kirjoitettu, tosin tällaisissa kirjoissa aina ihmetyttää se, miten helpoilta suuret elämänmuutokset tuntuvat kirjoitettuna auki. Korona saa matkasuunnitelmat muuttumaan ja samalla on varmasti muuttunut kirjakin sitä tehdessä. Olisi toki ollut kiinnostavampaa päästä lukemaan matkasta ja sen mahdollisesta erilaisesta sisällöstä ilman koronaa, mutta minkäs teet.

Mullan alla
Kun mentiin takaisin koronarajoituksiin, avasin huokaillen HBO:n ja mietin onko siellä enää mitään mitä en olisi jo katsonut. No ei, mutta Mullan alla -sarjan katsomisesta on niin pitkä aika että sen voi katsoa varmasti jo uudelleen. Sarja oli ehdoton suosikkini sen ilmestyessä 2000-luvun alussa ja pakko sanoa että se oli vieläkin parempi toisella katselukerralla. Sarja on samaan aikaan niin ihanan synkkä ja sitten kuitenkin aika hiton realistinen. Ja aina vanhoja leffoja ja sarjoja katsoessa tulee mieleen kuinka ihanalta aika ennen sosiaalista mediaa näyttääkään. Puhelimella soitetaan toisinaan lyhyt puhelu ja that´s it 😀

Suomalainen metsä
Mulla on ollut pari vuotta tämä Marimekon Veljekset-kangas pöytäliinana, mutta en oikeastaan ikinä käytä pöytäliinaa. Mulla on tasan yksi pöytä joka toimii niin työpöytänä kuin ruokapöytänäkin, joten liina ei ole siihen kaikkein kätevin. Eräänä iltana löysin kankaan käyttämättömänä lipastonlaatikosta ja naulasinkin sen sitten makuuhuoneen seinään. Nyt saan katsella sitten suomalaista metsämaisemaa joka päivä.

Spices Chef mausteet
Olen tosi allerginen natriumglutamaatille (toiselta nimeltään arominvahvenne tai e621). Saan sitä syömällä samantien hirvittävän migreenin eli yritän välttää kyseistä ainetta tosi tarkasti. Vaikeinta hommassa on se, että natriumglutamaattia on tosi monessa asiassa, esimerkiksi lähes kaikissa liemikuutioissa/jauheissa.
Suomalaisen Spices Chefin* liemijauheita voin onneksi käyttää ilman pelkoa migreenistä sillä ne eivät sisällä natriumglutamaattia. Tuotteet on myös valmistettu luomuraaka-aineista ja niiden pakkaukset ovat innovatiivista biomuovia. Hyvä Suomi!
Mulla on ollut testissä tämä vegaaninen liemijauhe, jota olen tykännyt käyttää esimerkiksi kasvissosekeitoissa. Merkillä on myös vegaaninen kanaliemijauhe, jota suositellaan erityisesti kanaa korvaavan vegeproteiinin maustamiseen. Itse aion maustaa tällä jonkun tulisen nuudelikeiton heti kun helteet hellittävät.

Kirjoitin muuten joskus vuosia sitten siitä miten ”parannuin” migreenistä jättämällä natriumglutamaatin pois. Tekstin voit lukea täältä. 

Mujin minituuletin
Kun Suomessa oli ”hirmuhelteet” juttelin siellä asuvat ystävän kanssa helteeseen tottumisesta. En ole kokenut Suomen helteitä vuosikausiin, sillä aina kun olen siellä, sataa vaan vettä 😀 mutta puhuttiin siitä onko helteen sietäminen vaan tottumiskysymys. Lissabonissa on ihan normaalia että kesällä on 30-37 asteen lämpötiloja, joskus enemmänkin ja ainoa tuuletin jonka omistan on tämä Mujin miniversio. Käyn myös lenkillä iltaisin jos on ”enää” 24 astetta. Portugalissa toisaalta heltaisiin on totuttu niin hyvin että taloissa on aina puiset ikkunaluukut jotka kiinni pitämällä helle pysyy aika hyvin ulkopuolella. Mutta usein tuntuu sit tyhmältä istua sisällä pimeässä aurinkoisena päivänä.

Pillow mist
Olen aina ollut ihminen joka nukkuu missä tahansa sohvalla ihan sujuvasti ja hyvin eikä koskaan herää ennen kymmentä ilman herätyskelloa. Mutta en vaan ole enää. Mitä vanhemmaksi tulen, huomaan että iltarutiinit on tosi tärkeintä unen saamisen kannalta.
Nyt olen ihan täysin koukuttunut tähän Evolven pillow mistiin*, joka on siis yhdistelmä aromaattisia tuoksuja ja sitä suihkautetaan tyynylle tai muihin petivaatteisiin ennen nukkumaanmenoa. Suihke sisältää muunmuassa laventelin, bergamotin ja ylang ylangin tuoksua joilla kaikilla on rauhoittava vaikutus. Tuotetta voi käyttää myös huonetuoksuja suihkauttamalla sitä ilmaan tai toki myös hajuvetenä suihkauttamalla sitä itseensä. En tykkää yleensä laventelin tuoksusta, mutta tässä sekoituksessa se toimii muiden seassa oikein hyvin.

*tuotteet saatu testiin. Kiitos!