Kiinnostaa just nyt: matto seinällä

 

Matto1.jpg

 

En mieti kovin paljon nykyisessä elämässäni sisustamista, omaisuus on nyt mitä on eikä ole mahdollisuttaa tuhlata rahaa mihinkään erityiseen. Mutta unelmissani sisustaisin Lissabon-kotini lähes kokonaan suomalaisella muotoilulla. Jotenkin tänne vaalean valon ja puulattian sekaan sopii ihanasti mustavalkoiset simppelit printtitekstiilit ja sellainen suomalainen muotoiluajattelu, jossa ei ole liikaa ylimääräistä kikkailua. 

 

Matto4.jpg

 

Juuri nyt kiinnostaa myös ryijyt ja matot seinillä. Käydessäni Suomessa kolusin monta kirpparia läpi etsiessäni jotain kivaa ryijyä kotiin asti raahattavaksi. Sitten tajusin ideani älyttömyyden: kirppariryijyt olivat isoja ja olisivat täyttäneet matkalaukun lähes kokonaan. palasin kotiin ilman ryijyä, laukku täynnä kauraleipää ja salmiakkia.

 

Matto9.jpg

Matto5.jpg

 

Suomalainen Finarte on yksi sellainen merkki, jonka muotoilusta ja värimaailmasta tykkään erityisesti. Saana&Olli suunnittelivat heille tän syksyn mallistoon kaksi mattoa, jotka sopivat ihan selkeästi myös seinälle. Paitsi että tuo tekstuuri tuntuisi takuulla ihanalta myös varpaiden alla. Matot ovat nimeltään Tie Brown ja Tie Grey. 

Ja tietysti nämä ovat nyt niin suosittuja, että matoille on jonotuslista. Hah. En ihmettele, tällainen kaunistaisi kodin kuin kodin, missäpäin maailmaa tahansa. 

 

 

 

—-

 

 

 

 

 

Loving these rugs by designed for Finnish label Finarte by Saana&Olli. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koti Sisustus

Särky- ja onnitiloja

 

9F9AE7B7-391A-441B-A143-8B2E1AB57736.JPG

 

Istun puistonpenkillä ja luen luovan kirjoittamisen opasta. On ihanaa. 

Suunnittelin kirjan ulkoasun ja nyt luen sitä, omaa tekelettäni. On aina ihana saada livenä omiin käsiin jotain tekemäänsä. Kahvi maksaa eurokaksikymmentä ja kioskin poika hymyilee minulle aurinkoisesti.
Olen hetkellisesti kamalan onnellinen ja se on vähän ahdistavaa. Minulla on valkoiset farkut, joissa on tahra jostain punertavasta. Olisiko se punaviiniä kenties. En osaa käyttää valkoisia vaatteita enkä olla jotenkin itseni kanssa silloin kun olen kamalan onnellinen. Olen ehkä normaalimmillani sillä tavalla vähän melankolisena, hieman surumielisenä. En tällä tavalla aurinkoisesti hymyilevänä ja niitä näitä kahvikioskin pojalle juttelevana. 

Joskus katson itseäni vähän ulkoapäin, niinkuin tänään. Elämänihän näyttää ulospäin nimittäin aika älyttömän ihanalta. Ja onhan se sitä, aina silloin tällöin, joinain sunnuntaiöinä ja keskiviikkoiltapäivinä ja vuonna 2008 ja niin edelleen. 

Pitäisi lukea enemmän kirjoittamisesta, en edellenkään aina muista mitkä sanat kirjoitetaan yhteen jamitkäerikseen enkä jaksa juurikaan miettiä sitä silloin kun kirjoitan. Headache and heart ache kirjoitan instagramiin edellisellä viikolla jaksamatta miettiä niitäkään. Ohoh, tajuan vasta myöhemmin, no en edes jaksa korjata. Sellainen olen.

 

 

CE45BA9E-F8DF-4D83-A30E-97C1ECB35EF1.JPG

 

Ja viime aikoina on ollut niitä molempia. Päätä on särkenyt paljon, sydäntä vähän.

Silti olen ollut onnellisempi ja hymyilevämpi kun aikoihin. Syystä joka aiheuttaa paljon enemmän juuri sitä päänsärkyä. Mutta silti: vellon ihan mieluusti tässä tunnetilassa. Ja istun puistojen penkeillä niin kauan kun on vielä kesä ja lämmintä ja ihanaa. Syksyllä sitten ratkon kaikki ongelmani.

Ihan varmasti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suhteet Oma elämä