Koviskorviksia

 

06.jpg

 

Seuraava tilanne on tapahtunut minulle Lissabonissa asuessani todella monta kertaa:
Joku mies kysyy saako kysyä minulta jotain henkilökohtaista. 
Juu, kysy vaan, vastaan ja odotan jotain syvällistä, kiinnostavaa kysymystä.
Minkä vuoksi sulla ei ole korviksia? Onko sulla edes korvissa reikiä?

 

03-1.jpg

02-1.jpg

01-1.jpg

 

Joo, laitoin korviin reiät joskus kaksikymmentäneljävuotiaana, käytin korviksia ehkä kahdesti enkä ole käyttänyt vuosikausiin. En ollut koskaan Suomessa asuessani pitänyt asiaa mitenkään erityisen ihmeellisenä, toisilla kun on korviksia, toisilla vaikka sitten kaulakoruja. Täällä se on kuitenkin ihme, KAIKILLA naisilla kun kuulemma on korvikset, jotka otetaan jo lapsena. 

Näitä japanilaisen Hirotaka Jewelryn kuvia katsellessa tekee kyllä mieli survoa noihin umpi menneisiin korvareikiin kaikenlaista. Ei paikallisia miehiä miellyttäkseni, ihan vaan koska nämä kuvat näyttää niin cooleilta. 

 

 

—-

 

 

These pictures by Hirotaka Jewelry are making me re-consider piercing my ears again. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muoti Trendit

Kaupallisuus hittoon – tukijat kehiin. Onko tässä blogimaailman tulevaisuus?

 

Kaupallisuus ärsyttää.

Tääkin blogi oli ennen hyvä, mut nyt vaan kaupallisia yhteistöitä täynnä.

Nyt loppuu tän blogin lukeminen, pelkkää mainosta.

 

 

blur4.jpg

 

Tällaisia kommentteja on tainnut saada lähes jokainen bloggaaja, joka tekee blogiyhteistöitä. Itsekin olen saanut muutaman, tosin omalla kohdallani yhteistöitä on niin vähän, että se tuskin ketään suuremmin kiukuttaa. Mutta isommilla bloggaajilla homma on toinen. Usein joka toinen postaus on yhteistyö, välillä jokainen. 

Mitä asialle sitten pitäisi tehdä?

Olen itsekin kipuillut (vihaan sanaa kipuilla, mutta itseasiassa se sopii juuri tähän asiaan erittäin hyvin) asian kanssa, koska haluan kirjoittaa blogia, joka on kiinnostava. Haluan panostaa siihen kunnolla, en tehdä sitä vasemmalla kädellä kerran kuussa. Mutta blogin on myös tuotettava jotain, koska jos siihen käyttää keskimäärin 20-30 tuntia kuukaudessa, olisi siitä saatava suunnilleen samanverran rahaa kun samassa ajassa saisi oikeasta työstä. 

Haluaisinko sitten tehdä paljon kaupallisia yhteistöitä? Kyllä haluaisin. Blogini on vain tekstipainotteinen ja epäkaupallinen ja kaiken lisäksi asun eri maassa kuin lukijani. Haluaisinko sitten että olisi joku muu ansaintamalli, jolla saada blogista rahaa ilman yhtestöitä ja kävijämäärän kyttäystä? Kyllä haluaisin. 

 

double2.jpg

 

Ehkä tulevaisuudessa onkin. 

Patreon on uusi idea siihen, miten blogimaailma voisi toimia. Bloggaajalla olisi joukko tukijoita, jotka maksaisivat sisällöstä tietyn summan kuukausittain. Jonkin aikaa sitten esimerkiksi Humans of New York vinkkasi, että aikoo ehkä siirtyä käyttämään kyseistä ansaintasysteemiä ja se sai yllättävän positiivisen vastaanoton. 

Mutta miten on, maksaisitko vaikkapa tämän blogin sisällöstä mielummin vaikkapa kaksi euroa kuukaudessa vai lukisit yhteistyöpostauksia? Vai kuulostaako sisällöstä maksaminen siltä, että koko blogin lukeminen loppuisi samantien?

 

 

—- 

 

 

Is this the future of blogging?

The basic idea of Patreon is running a membership platform for readers. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suhteet Oma elämä Työ