Joulukuun suosikeista tuli nyt loppuvuoden suosikit, koska olen jäljessä kaikessa tänä alkuvuonna. Mutta se tuskin ketään haittaa.

Eli siis, tässä loppuvuoden parhaat jutut!

Schitt´s Creek
Aloin katsoa tätä paljon hehkutettua sarjaa loppuvuodesta Suomessa ja sain kuin sainkin kaikki 6 kautta katsottua läpi, tosin osan aikaa sarja oli vaan taustana kaikelle muulle mitä puuhailin. On ihanaa kun on kesken sarja jossa on monta tuotantokautta, koska tuntuu että sitä voi tuijottaa loputtomiin.Schitt´s Creek kertoo Rosen perheestä, joka menettää kaiken varallisuutensa ja joutuu muuttamaan pieneen tuppukylään. Pakko myöntää että muutaman ekan jakson verran mietin miten joku jaksaa katsoa tätä monta kautta, sarja kun tuntui tylsältä ja hahmot todellä ärsyttäviltä, mutta kun sarjaa katsoo pidemmälle, hahmot alkavat kehittyä ja muuttua sympaattisemmiksi. Oma suosikkihahmo on ehdottomasti David. Schitt´s Creekiä voi katsoa Suomessa Cmoresta.

lloitsin joulukuussa myös New Girlin paluusta Netflixiin, kunnes sarja katosi sieltä mystisesti taas.

The Big Sick
Katselin koronakaranteenissa Suomessa monta leffaa, joista tämä, The Big Sick oli mieleenpainuvin. Leffa perustuu tositapahtumiin ja se oli täydellistä vastapainoa niille hirveille kliseisille joululeffoille joita katsoin myös. Sillä kuka onkaan Netflixin joululeffojen kaavan mukaan mennyt suurkaupungista kotiin jouluksi jonnekin tuppukylään ja tavannut siellä unelmiensa miehen? Joo, minä ainakin (not). Tämän leffan tarina, näyttelijät ja dialogi oli jotenkin virkistävän erilaista ja leffa oli just sopivan indie, ei ärsyttävällä tavalla. Leffan jälkeen kiinnostaa lukea myös tämä tarina, johon se perustuu.

Talvi & Suomi
Oli ihanaa olla Suomessa kun kerrankin oli lunta ja talvifiilis. Paitsi eräänä päivänä kun eksyin Pasilassa ja satoi lunta hetkellisesti naamaan niin kovasti että muistin miksi olen Etelä-Euroopassa asuva talvivihaaja 😀 Mutta fiilistelin Suomessa montaa asiaa ihan eri tavalla kun olin ollut niin kauan poissa: sitä hiljaisuutta ja kaiken toimivuutta varsinkin.

Ei minkään ostaminen
Kerroin jo etukäteen Suomeen tullessani etten halua joululahjaksi mitään (raha tosin olisi kelvannut, mutta sitä en saanut :D). Kiertelin myös kauppoja Helsingissä katselemassa kaikkea kivaa, mutten ostanut muutamaa kosmetiikkatuotetta ja vitamiineja lukuunottamatta yhtään mitään. Koronatesteihin tosin käytin tietysti lähemmän kolmesataa euroa, että ehkä siksikin, mutta on myös ihana huomata miten vähän uuden tavaran ostaminen kiinnostaa enää nykyään. Saman huomaan suomiystävissäni: ennen esiteltiin kaikkia uusia hankintoja kun nähtiin, nykyisin puhutaan ihan muista asioista. Hyvä niin. (Tosin vähän kaduttaa etten ostanut erästä Marimekon ihanaa kaulaliinaa jota kävin katsomassa KOLME kertaa).

Helpot pakasteet
Etsin aina hyviä ja helppoja arkiruokia, jotka olisivat niin vegaanisia kuin gluteenittomia. Vegaanisuudesta voin joustaa tarvittaessa, ruokavalioni kun sisältää myös kalaa, mutta vehnää en nykyisin enää syö. Portugalissa valmisruokia ei tällä reseptillä löydy, mutta Suomessa ollessani sain testiin Urtekramin käteviä pakasteruokia*: bataattifalafelejä sekä pizzapyöryköitä. Söin näitä kulinaristiystävän kanssa ja olimme kumpikin samaa mieltä: ei maistu teolliselle einesmateriaalille eli jatkoon siis! Falafel on oma ikisuosikki kasvisruoka ja nämä bataattifalafelit oli kiva uusi twist siihen.

Historian jännät naiset
En lukenut loppuvuodesta oikein mitään, koska luen yleensä aina arkipäivien kahvitauoilla tai lissabonilaisissa kahviloissa ja olin lähes koko joulukuun Suomessa. Mutta tämä loistava kirja mulla on kesken. Maria Pettersonin kirja Historian jännät naiset kertoo maailmanhistorian ”unohdetuista” naisista. Eli siis niistä jotka ovat tehneet vaikka mitä hienoa ja miehet ovat vieneet asioissa kaiken kunnian.

Pieni kirja paremmista valinnoista
Ystäväni Karita, joka tunnetaan monenlaisista vastuullisuuteen liittyvistä projekteista, kirjoitti koronavuonna ihanan pienen kirjan. Sain sen Suomessa ollessani käsiini ja viehätyin kovin. Karitamaiseen tapaan kirjassa on paljon asiaa, mutta se on esitetty lempeästi ja niin että vastuullisten valintojen mahdollisuuksista ei tule ahdistusta, enemmän vain inspiroitunut olo, tyyliin tuohon minäkin voisin yrittää pyrkiä. Kirja on kaunis ja just sopivan kokoinen, sitä tekisi mieli kuljettaa laukussa mukana ja lueskella aina kahvitauoilla.

Kofeiinia kasvoille
Kärsin Suomessa kummallisesta unettomuusputkesta ja näytin välillä todellakin siltä että elän pimeyden keskellä ja en edes nuku. Uusi kofeiinipitoinen päivävoide tuli siis tarpeeseen kaiken sisäisesti nautitun kahvin ohella. (Kuinka ihanaa muuten on että joissain paikoissa Helsingissä kahvia saa santsikupin samaan hintaan, niinkuin esim. kauniissa Way bakeryssä! Tätä lisää). Olen rakastunut suunnilleen jokaiseen Bybi beautyn tuotteeseen jota olen kokeillut eikä tämä C Caf cream* tee poikkeusta. Voide imeytyy helposti, on hyvin miedon tuoksuinen ja täyttää lupauksensa ihon kosteuttamisesta ja kirkastamisesta. vetelin tätä myös silmänalusille. Bybin tuotteissa on myös mahtava riittoisuus, tämä suht pienikokoinen tuubi kestää mulla käytössä noin 4 kuukautta.

Ostin Suomesta myös kesäksi saman merkin kosteusvoiteen jossa on spf30 suoja. Kohtahan se aurinko taas paistaa.

*tuotteet sain testiin blogin kautta. Kiitos!

Lue aiemmat suosikit täältä:

Marraskuun suosikit

Lokakuun suosikit

Syyskuun suosikit