Pitkäikäisin käyttövaatteeni

 

IMG_1627.JPG

 

Facebook ilmoitti minulle eräänän aamuna kuvamuiston kera, että eräästä tekemästäni Berliinin reissusta on 10 vuotta aikaa. No se tuntuukin joltain toiselta elämältä, hyvin kaukaiselta. Sitten katsoin kuvaa tarkemmin: Jaa toi huivi mulla on edelleen käytössä, ostin sen just tolla reissulla!

Huivin ostotilanteen muistan edelleen. Poikkesimme vaatekauppaan, jossa oli vaan omasta mielestäni kamalia juttuja. Ovensuussa lähtiessä huomasin kuitenkin kivannäköisen huivin ja koska olin huivia vailla, ostin sen. Se maksoi muistaakseni 30 euroa ja ajattelin: No aika paljon huivista, mutta ehkä käytän tätä pari vuotta kuitenkin. Huivi pakattiin rumaan paperikassiin jossa luki isolla I`M VERY SEXY.
Ja siitähän matkakumppanini ivailivat minulle koko loppupäivän.

 

IMG_1628.JPG

 

Käytän huivia edelleen usein ja olen käyttänyt koko tämän vuosikymmenen. Muutama lanka siitä on irronnut, mutta muuten huivi on ihan priimakunnossa.

Tietysti aloin tsuumailla sillä silmällä kaikkia muita omistamiani käyttövaatteita: mikä on ollut mukana pisimmän ajan? Tämä huivi taisi viedä voiton omalla kohdallani. Se esiintyy mm. asukuvissa vuodelta 2013.

 

Ja sitten kiinnostaa: mikä on omassa kaapissasi vanhin edelleen käytössä oleva vaate?

 

—-

 

Just realized I´ve been wearing the same scarf for ten years.

 

 

Muoti Trendit

Emma Clinen tytöt

 

Tämä kirja särkee sydämesi ja räjäyttää mielesi,

sanoi Dunhamin Lena. Ei tietty minulle, ei liikuta ihan samoissa piireissä. (Madonnan kanssa ehkä kohta liikunkin, sehän otti ja muutti Lissaboniin, ihan kun yks bloggari pari vuotta sitten).

 

IMG_1613(1).JPG

 

Emma Clinen Tytöt on tarina, johon ehkä jokainen joka on ollut teinityttö, voi samaistua. Tai teinipoikakin varmaan. Se tietynlainen tylsyys ja odotus, alkaispa elämä jo. Ne samat kuviot, vähän blaah, oisinpa aikuinen, kokisinpa jotain.

Se halu kuulua osaksi jotain, kapinoida vähän. Ja sitten se, miten pienetkin valinnat elämässä voivat muuttaa ihan kaiken.

Aluksi en pitänyt kirjasta, yritin uppoutua siihen, tuloksetta. Kanniskelin sitä laukun pohjalla viikon niin että se nuhjaantui. Nostin sen kahvikioskien pöydille useaan kertaan, luin pari sivua, karkasin lukemaan muita juttuja puhelimesta. Sitten eräänä päivänä levitin viltin nurmikolle, kaivoin paperipussista take away bagelini ja luin kirjan lähes kokonaan.

Voi itku ja hui miten hyvä.

Meni hetkeksi halu lukea mitään muuta ja kirja mietitytti vielä monta päivää sen lopettamisen jälkeen. Kirjan stoorin taustalla on tositarina 60-luvulta, joka liittyy Charles Mansoniin. Enempää en kerro, suosittelen lukemaan itse ilman suurempia spoilereita.

 

—-

 

Absolutely loved this book by Emma Cline titled the Girls. So awful, so good.

 

 

 

Kulttuuri Kirjat Suosittelen