Ruokavaliohuuhaa ei kiinnosta enää

 

IMG_4613.JPG

 

Olen syönyt puolisentoista vuotta lähes joka päivä vaaleaa leipää. Vaaleasta leivästä ei tule yhtään sen väsyneempi olo, enemmän selluliittia tai painoa kuin ruisleivästäkään. Kumma juttu.

Juon suunnilleen joka toinen päivä vihersmoothien, lähinnä siksi että pinaatista saa hyvin rautaa ja kun siihen laittaa minttua ja inkivääriä, se maistuukin ihan hyvältä. Ja inkivääri kai pitää minut terveenä, en ole ollut flunssassa muistaakseni öö kertaakaan Lissabonissa asuessani. Mutta tuleeko minulle mieletön olo vihersmoothiesta? Ei. Voinko juoda vihersmoothieta illalla, vaikkakin sen sanotaan piristävän hulluna? Ihan hyvin voin ja mennä vaikka saman tien nukkumaan. Pinatti kun ei hereillä pidä, ainakaan minua.
(Minua ei myöskään pidä enää öisin hereillä pohdinta siitä, olisinko suositumpi miesten keskuudessa jos vartaloni olisi täydellisen kiinteä). 

Välttelin vuosikausia maitoa, koska se pilasi ihoni. Nykyisin juon kahvimaitoa joka päivä ja minulla on noin yksi näppy kuussa enemmän. Haluan olla ihminen, joka valitsee kahvittelupaikkansa mielummin komean kahvilanpojan mukaan, eikä sen mukaan mistä saa mitäkin maitoa. Ruuassa käytän kasvikermoja ja murot syön soijamaidon kanssa, koska se on parempaa. 

(Kyllä, syön muroja). 

 

IMG_4302.JPG

 

Olin tosi monta vuotta syömättä pastaa, koska se on turhaa hiilaria ja lihottaa. Nykyisin syön pastaa yleensä kerran viikossa, koska se on halpaa, hyvää ja koska en ole huomannut että näistä turhista hiilareista olisi mitään näkyvää haittaa.

Söin vuosikausia suklaata joka ikinen päivä, kunnes yhtäkkiä vain lopetin. Tietysti kerroin asiasta ihmisille, joita se ihmetytti kovin. Nyt aina jos tilaan vaikka suklaakakkua, kaikki kyselevät että niin mites sen sun suklaalakko? En ymmärrä miksi kaikesta pitää tehdä niin ehdotonta. En syö viikottaista suklaalevyä enää, koska ei tee mieli. Suklaakakkua voin silti joskus syödä, eikä se ole omasta mielestäni outoa.

Koin ennen huonoa omatuntoa, jos join yhden lasillisen viiniä. Turhia kaloreita, eikä edes ihanaa humaltumisen tunnetta. Siis mitä? Nykyisessä elämässä juon lasillisen viiniä suunnilleen joka toinen ilta. Humalahakuista juomista harrastan muutenkin todella paljon vähemmän. Se on varmaan Etelä-Euroopan ansiota.

 

En omista vaakaa, käytän samoja farkkuja kuin vuonna 2014, yritän kävellä joka päivä 30-60 minuuttia. Minulla on selluliittia, satunnaisia finnejä ja näytän ihan täysin samalta kuin silloin kun söin iltapalaksi pelkkää parsakaalia.

Uskon hemmetin vahvasti siihen, että mitä rennommin ruokaan suhtautuu, sitä paremmin voi. Muiden puolesta en tietysti voi sanoa mitään, mutta omalla kohdallani tämä toimii. 

 

—-

 

I used to be super healthy eater, but then I just got bored. 

 

Hyvinvointi Hyvä olo Terveys

Saippuakauppias Claus Porto

 

14560044_1233831609970258_2196457493782198963_o.jpg

 

Muistatteko lapsuudesta sen hetken, kun joku viisas kertoi saippuakauppias -sanan nerokkuuden?

 

15283940_1300175513335867_6158143902111517896_n.jpg

 

Portugalissa osataan tehdä hyvin monia asioita. Yksi niistä on viini, toinen on saippua ja sille kauniit pakkaukset. Claus Porto on ihana portugalilainen saippuamerkki, jolla on Lissabonissa ehkä maailman kaunein putiikki. 

 

15259563_1294188150601270_775581441357831028_o.jpg

12410554_1047125925307495_6471010571146339651_n.jpg

13265991_1136881236331963_3865065015304400604_n.jpg

15621779_1317688501584568_1221313237491281987_n.jpg

 

Fun fact: silloin kun en vielä asunut Lissabonissa ja olin täällä vaan lomalla, ajattelin että oi, vähänkö mun kodissa ois aina näitä nättejä saippuoita ja oliiviöljy tollasessa kauneimmassa pullossa. Joo. 

Nyt mun Lissabon-kodissa on Continenten (eli paikallisen S-marketin) pumppusaippua ja saman putiikin ruma muovinen oliiviöljypullo. Heh. 

 

—-

Claus Portossa on myös hajuvesiä, kynttilöitä ja käsivoiteita. Putiikki löytyy osoitteesta:

Rua da Misericórdia, 135, Lisbon, Portugal

Kuvat: Claus Porto

 

—-

 

Loving these Portuguese soaps by Claus Porto. 

 

 

 

Koti Sisustus Matkat