Asioita joita olen oppinut kasvovedestä

Tuntuisi oudolta kirjoittaa jostain muusta kun koronasta, sanoin pari viikkoa sitten.
Nyt taas tästä poikkeusajasta on tullut jo niin uusi normaali, että tekeekin mieli kirjoittaa jostain muusta.

Niinkuin vaikka kasvovedestä. 

Bybi beauty kasvovesi

Kun joskus neljä-viisi vuotta sitten lisäsin kasvoveden ihonhoitorutiiniini, olin hieman skeptinen. Taas yksi lisätuote, tarviiko mun iho todella tätä, onhan se ihan hyvässä kunnossa muutenkin. 

Nyt voin skipata puhdistamisen jälkeen kaikki muut ihonhoitorutiinit, mutta kasvovettä en. Hyvä kasvovesi kun on kosteuttavampi kuin kosteusvoide ja käytän sitä aamuin illoin, joka ikinen päivä. Tai siis en sitä vaan NIITÄ. Omassa rutiinissani kun on useampi erilainen kasvovesi, joita käytän surutta sekaisin.

Tärkein asia muistaa:
Säännöllisyys. Ei auta tehdä joka kolmas päivä hyvää puhdistusta, kosteutusta ja ravita ihoa sisältäpäin. Se pitää tehdä joka ikinen päivä.

Tokaksi tärkein oppi:
Laita kasvovettä aina hieman kostealle iholle, ei täysin kuivalle. Kasvoveden idea on sitoa kosteus ihoon, eli jos laitat sitä täysin kuivalle iholle, tämä ei tapahdu.

Ja kolmas oleellinen asia:
Muista järjestys! Laitan itse illalla ensin kasvovesikerrokset, sitten seerumin ja vikaksi päälle kosteusvoiteen. Päivisin teen saman mutta jätän seerumin pois.

hada labo gokujyun

Ja sitten ne mun kasvovesisuosikit:

Muji Light toning water

Mujissa myydään laadukasta Japanissa  suunniteltua kosmetiikkaa, jota onneksi saa nyt Suomestakin. Ostin tän kasvoveden  alunperin Tokion reissulla ja nyt on menossa ehkä viides pullo. Tämä on mun luottokasvovesi: hajuton, kaunis pullo ja sen verran edullinen hinta, että tätä voi surutta laittaa iholle monta kerrosta joka päivä. Käytän tätä usein aamuisin koska tuote on aika kevyt.

muji kasvovesi

Jostain syystä mulla on kova luotto kaikkeen Japanissa suunniteltuun, varsinkin ihonhoidossa. Tokiossa kun saattoi viettää kaikki tunnin mittaiset metromatkat vaan tuijottamalla ihmisten upean hehkuvia ihoja.

Googletin vikalla viikolla Tokion reissullani mitkä ovat japanilaisten suosikkituotteita ja sitten päädyin kuvankaappausten kanssa kosmetiikkakauppaan. Hada Labon Goku Jyun kasvovesi oli yksi kaikkein suosituimmista, joten päätin hamstrata sitä muutaman pullon. Ja olisi pitänyt ostaa enemmänkin, tässäpä paras kasvovesi vaan ikinä.

hada labo gokujyun

Suosin yleensä luonnonkosmetiikka, jota tämä tuote ei ole. Onko se siksi tehokkaampaa, sitä en tiedä. Kasvovesi sisältää tuhdin annoksen hyaluronihappoa ja käytän tätä pari kertaa viikossa tehohoitona. Yleensä laitan tätä kasvovettä illalla sen jälkeen kun olen tehnyt kasvoille kuorinnan. Aamulla peilikuva on hehkuva. Pakko siis päästä joskus vielä takaisin Japaniin…

(Tätä kyseistä kulttituotetta saa toki ostettua vaikkapa Amazonin kautta. Siellä tällä tuotteella on myös hirveä määrä hehkuttavia arvioita). 

flow probiootti kasvovesi

Flow kosmetiikan* Kamomilla ja probiootti-kasvovedestä olen kirjoittanut aiemminkin. Oma ihoni on atooppisuuteen taipuvainen ja kova reagoimaan lähes kaikkeen. Tätä kasvovettä käytän aina kun iho on ärtynyt ja punoittaa, esimerkiksi urheilun ja kuuman suihkun jälkeen tai kun jostain mysteerisyystä naama vain punoittaa vaikka sitä olisi hoitanut kuinka hyvin.

Suomalaisen Flow kosmetiikan tuotteista mulla on jatkuvassa käytössä muitakin, myös merkin hyaluronihappo & probioottiseerumi on parhaista testaamistani. Se sopii erityisen hyvin käytettäväksi tän kasvoveden kanssa koska molemmissa on ihoa rauhoittavia probiootteja.

hada labo gokujyun

Uusin tulokas mun kokoelmissa on Bybin Mega mist*, jonka itseasiassa korkkasin juuri ennen kun elämä meni koronan takia uusiksi. Olen tykännyt kaikista testaamistani Bybin tuotteista hurjan paljon, erityisesti Bakuchiol seerumista, joka on varmasti tuttu lähes kaikille jotka seuraavat kosmetiikkamaailmaa. Mega mist -kasvovesi jättää ihon todella kosteutetun näköiseksi ja tuoksuu myös ihanalta!  Sekin sisältää hyaluronihappoa ja sen lisäksi mm. ruusua, appelsiininkukkaa sekä merilevää. Myös kaikkien Bybin tuotteiden pullot on vaan niin kivan näköisiä!

Mutta sitten se päivän polttava puheenaihe:
kannattaako kaikkia superhyviä ihonhoitotuotteita käyttää nyt kun oikeastaan kukaan ei pääse hehkuvaa ihoa näkemään :D? Tästä aiheesta juttelin juuri eräänä päivänä ystävän kanssa ja hän oli sitä mieltä että tietysti kannattaa. Itse taas ajattelin nyt käyttää ne kaikki käyttämättä jääneet ihan ok-tuotteet ja ottaa parhaat käyttöön vasta sitten kun pääsee taas kunnolla ihmisten ilmoille. Mutta kumman logiikka on järkevämpi :D?

*Bybin ja Flow:n tuoteet sain testiin blogin kautta. Kiitos!

Kauneus Iho

Kuolema ja kiristävät farkut (sekä muut viime aikojen ajatukset)

 

 

Kai tässä ajassa on ihaniakin asioita, ajattelen neljännellä viikolla.

Voi vastata kysymykseen siitä mikä on viikonloppusuunnitelma sanomalla että ajattelin istua alas tämän kahvin kanssa ja lukea kirjaa. 

Tai että juoksen aamuisin ja kävelen iltaisin. 

 

 

Ovatko nuo tähdet aina näkyneet noin kirkkaana, mietin eräänä yönä kun keräilen pyykkejä narulta kuivumasta. Ne tuoksuvat jasmiinille ja Lissabonin kesälle. 

Olen vahingossa kai oppinut vähän itsestänikin tässä hiljentymisriitissä. 

Olen tutustunut vähän lähikahvilan naiseen, josta ennen ajattelin että just joo, hän kun oli heilastellut sekä exäni että erään hyvän ystäväni kanssa. 

Nyt ajattelen että just joo, Saara, voisit joskus olla vähän vähemmän tuomitseva sellaisia ihmisiä kohtaan joita et oikeasti tunne.

 

 

Ja sitten on se hiljaisuus. On niin ihanan hiljaista koko ajan, joka puolella. Ja tyhjää.

Jos menee sadepäivänä ulos kävelemään, missään ei ole ketään ja Lissabon tuntuu samalta kaupungilta kuin silloin kun muutin tänne ja haahuilin usein sadepäivinä tyhjässä kaupungissa. En vielä tiennyt että sateella täällä ei tapahdu mitään, jopa jotkut paikat ovat suljettuna. 

Sitten mietin ystäväni portugalin kielen opettajaa, joka perui tunnit koska hänellä oli surullinen olo.
Voi melankoliset portugalilaiset,
ajattelen yhtäkkiä lämmöllä.

Kirjoitan tätä kaikkea niin kirkkaassa auringonpaisteessa, etten edes näe mitä kirjoitan. Välillä tuntuu että on vaikea nähdä mitään muutakaan: tulevaisuutta varsinkaan. 

Ehkä hengaan täällä lämpimässä kunnes lama on ohitse, ajattelen yhtäkkiä. 

Samaisena päivänä näen ensimmäistä kertaa tänä poikkausaikana julkisesti riitelevän pariskunnan. Sitä kun ei usein tässä maassa näe. Tai en tiedä ovatko he pariskunta, mutta kun he huutavat toisilleen kadunkulmassa ja sitten toinen kävelee kauas pois ja toinen juoksee perään ja huutaminen jatkuu, olo tulee hirveän epämukavaksi. 

Sitten näen puistossa miehen joka juoksee takaperin. Tätäkö tämä nyt alkaa olla, että kaikki vähän sekoavat pikkuhiljaa?

Tulen kotiin ja väkerrän monimutkaista salaattia paahdetuista kasviksista ja kaikenmaailman pilkottavista ja sekotettavista aineksista, jotta olisi jotain tekemistä. 

Farkut ovat alkaneet kiristää. Ensin ajattelen että ihan sama, sitten taas että voi helvetti, en ole kesällä missään rantakunnossa enää. Mutta tavallaan tämä ajatus on aika kiva, mietin jotain näinkin epäoleellista ja pinnallista. 

En enää vain kuolemaa. 

Itseasiassa en ole aktiivisesti miettinyt enää sitä mahdollisuutta että kuolisin yksin ulkomailla.

Kaikki on siis kai oikeastaan ihan hyvin täällä. 

 

 

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään