Riisuttu koti

En ole himosiivooja, enkä muutenkaan kovin järjestelmällinen ihminen. Olen myös aika kova hamstraaja. Työpöydälläni on 20 senttiä korkea kasa papereita, kotona säilytän samassa keittiön kaapissa jauhoja, ruuvimeisseleitä ja tärkeitä veropapereita. Joskus vasaran etsimiseen menee kauemmin aikaa kun menisi siihen, että kävisin ostamassa uuden. Teen myös vaatekaapistani jatkuvasti löytöjä. Kas, tällainen oli tuolla perimmäisessä nurkassa! Aika kiva!

Viime viikonloppuna se kuitenkin iski, hurja siivousbuumi.

Roskiin meni viisi kassillista epämääräistä roinaa, kirpparivalmiuteen neljä kassillista. Järjestin vaatekaapin, imuroin kirjahyllyn takaa, vaihdoin järjestystä (ja vaihdoin sen takaisin hetken päästä). Lopuksi otin vielä kaiken pois seiniltä. Tuli totaalinen tavara-ahdistus.

Seuraavana aamuna heräsin asunnossa, joka näytti siltä että olisin muuttamassa pois.

Tänään naulasin kaksi taulua takaisin seinälle. Loput näyttävät aika kivoilta lattialla seinään nojailemassa.
Ehkä tämä joskus vielä valmistuu.

Tuleeko teille koskaan oloa: NYT koko homma uusiksi?

—–

Last weekend I got a sudden urge to take everything off from my walls.

—–