Tag: elämä

    Toukokuu 2020 Ekana lämpimänä iltana kun menen lähipuistoon lukemaan kirjaa ja otan lasin viiniä ulkoterassilla, ympärillä on sellainen kirkuvien lasten, äänekkäiden amerikkalaisten ja ikkunasta musisoivan ranskalaisen kakofonia että tulee melkein ikävä täysin tyhjää huhtikuista kaupunkia, jolloin ainoa ääni oli kaatosade.  Mutta kai tähän tottuu taas? Huhtikuussa tulin myöhään illalla usein juoksemaan samaista pikkupuistoa […]

    – 1 kerta baarissa (!!!) Tanssin, soitin musiikkia youtubesta, join viiniä, flirttailin vahingossa yhdelle miehelle (ja sain hirvittävän darran). – 1 pizza sohvalla maaten Sinkkuelämää katsellessa (parasta aina joskus!) – Yhdet vahinkotreffit -1 kerta kampaajalla johon kuului 2 (!) päähierontaa (ihmiskosketus!!!) – 0 kontaktia poliisin kanssa (eli siis poikkeustila oli ohi ja sai […]

Start digging for the real story, lukee horoskoopissani, joka pullahtaa instagramfeediini eräänä keskiviikkoaamuna.  Samaisena päivänä kuulen että suosikkikahvilani on jo uskaltautunut avaamaan ovensa. Heti saatuani työt jonkinlaiseen välivaiheeseen, pukeudun nopeasti, sivelen pikakerroksen aurinkorasvaa ja kipaisen päiväkahville. Paperinen kangasmaski hiostaa, siirrän sen ranteeseeni roikkumaan koska olen kahvilan sisäpihaterassilla aivan yksin. Sekoitan kahviani samalla kun ihastelen kuinka […]

    Tuntuu kummalliselta ajatella kuinka paljon surua ja ratkaisua odottavia ongelmia maailmassa juuri nyt onkaan. Se tuntuu erityisen kummalliselta lauantaipäivänä jolloin istun jakarandapuun alla lukemassa kirjaa, aurinko lämmittää, olisi voinut olla mekossa (paitsi alkukesästä mekot tuntuvat aina oudolta, liian vähältä). Minulla on päälläni Tokiosta ostamani matchan väriset housut, joita käytän lähes joka päivä. Kuukausi sitten […]

    Olen miettinyt sitä amerikkalaisnaista joka leikkasi kasvomaskiinsa reiän, jotta olisi helpompi puhua. Olen miettinyt itseäni, koska ensimmäistä kertaa maskia pitäessäni mietin vain ja ainoastaan huulipunan tahrautumista. Portugaliksi kasvomaski on máscara ja minua on huvittanut nyt päivien ajan se, miten joka paikassa lukee nykyisin näkyvällä paikalla máscarapakko. Kun eräänä aamuna sitten ihan laitoin maskaraa, tuntui […]

    Yhtäkkiä koronapäiväkirjan kirjoittaminen tuntuu jo vähän turhalta. On aika tavallista. On kiireisempiä työpäiviä, voitko tehdä tän tänään, sitten niitä ettei ole kahteen päivään yhtään sähköpostia. On tylsää, sitten ihan kivaa. Luen luonnehoroskoopista että ailahtelevaisella kaksosella on erityisen hyvä taito sopeutua vallitseviin oloihin ja jään hetkeksi miettimään sen totuutta. Ja kun sanotaan että poikkeustila, […]

    Hymyilen kahvijonossa naiselle joka hymyilee takaisin, poltan kielen espressoon joka on niin vahvaa että yhtäkkiä pilvet liikkuvat korkeiden pastellitalojen päällä oudosti.  On aurinkoista, sitten taas kaatosadetta. Samaa vaihtelevaa sekoilua ovat tunnetilat: välillä rauhallista ja helppoa, joskus jopa hymyilyttää (paitsi silloin kun mietin sitä yltiöpositiivista miestä jota tapailin joka sanoi että kun on tosi […]

    Eiks oo jotenkin ironista, sanoin puolitutulle viime viikolla, ainoa puisto jonka penkkejä ei ole teipattu istumiskelvottomiksi on Portugalin parlamenttitalon vieressä.  Samaisessa puistossa olen istunut miettimässä nykyistä elämää, kirjoittamassa blogipostauksia, laskeskelemassa työtarjouksia (en saanut niistä yhtäkään) ja sitten vain tuijottelemassa puiston lähimaastossa asuvan mustan kissan elämää. Ja joka kerta miettinyt: näkeeköhän tuolta parlamenttitalosta tänne […]

    Yhä useammin kun olen ulkona, en enää tuijotakaan puhelimen näyttöä, en lue kirjaa, en näpellä jotain: tuijotan vain maisemaa, ohikulkevia ihmisiä, aurinkoa.  Aurinkoa joka on jo polttavan kuuma, on laitettava aurinkosuojaa, enhän kaikesta tästä huolimatta halua polttaa naamaani. Huulipunaa laitan joka päivä, aina, mutta eräänä päivänä laitan lenkkareiden sijaan nilkkurit ja sitten ripsiväriä ja […]

    Kai tässä ajassa on ihaniakin asioita, ajattelen neljännellä viikolla. Voi vastata kysymykseen siitä mikä on viikonloppusuunnitelma sanomalla että ajattelin istua alas tämän kahvin kanssa ja lukea kirjaa.  Tai että juoksen aamuisin ja kävelen iltaisin.      Ovatko nuo tähdet aina näkyneet noin kirkkaana, mietin eräänä yönä kun keräilen pyykkejä narulta kuivumasta. Ne tuoksuvat […]