Tag: ystävyys

      Viime aikoina Olen halunnut sanoa jotain älä laihduta -päivästä, mutta minulle ei ole siitä mitään sellaista sanottavaa jota päivän nimi ei jo paremmin sanoisi.  Olen nähnyt kolme kertaa viikonlopun aikana samaa naapurintyttöä sattumalta ja se on ollut ihanaa. Siitä että tutustuu naapurustossa asuviin ihmisiin, tulee aina kotoisa olo. Olen sanonut asiakkaalle että teen […]

    Kun epäreiluus on juuri se pahin asia, huokaisee ranskalaiskämppikseni minulle keittiössämme eräänä maanantai-iltana. Kestän paljon kaikkea muuta, mutta epäreiluutta en. Enkä ghostaamista, hän lisää ja laittaa hirveän määrän juustoa leivän päälle.  Ah, tiedän,ja siis ghostaaminenhan on just epäreiluinta, huokaan takaisin. Nojaan tiskipöytään ja yritän olla auttavainen, vaikka olen niin sotkussa omien ajatustenikin kanssa […]

      Tiedätkö kun itse ainakin ajattelen että elämä on jatkuvaa kasvua ja uuden oppimista ja itsensä kehittämistä, siksi mua ahdistaa sellaiset ihmiset joista näkee heti ettei ne voi antaa tuumaakaan periksi tai muuttaa ajatusmallejaan.  Istun ystävän kanssa kahvilla toukokuun alussa eräänä sunnuntai-iltapäivänä, puhumassa tästä(kin) aiheesta. Viimeksi olen ollut hänen kanssaan kahvilla tasan kaksi […]

  Querida, huutaa mummo kadulla perääni, voitteko auttaa minut tuon suojatien ylitse. Ah, joo, en puhu portugalia kovin hyvin, sanon ja talutan mummoa pitkin mukulakivistä katua. Aijaa mistäs olet kotoisin, hän kysyy. Suomesta, vastaan. Aiotko olla täällä para sempre, ikuisesti, mummo sitten tivaa.  Miksi kaikki kysyvät tätä tänään, puhisen mielessäni.  Paria tuntia aiemmin istun aamulenkin […]

    YO, FINLAND, huutaa joku perääni kadulla eräänä päivänä.Kas, se on ranskalainen kaverini, jonka kanssa kutsumme toisiamme todellakin kotimaidemme nimillä. Yo France, vastaan tietysti. Hänen ihan oikea kotimaansa on tosin paljon Ranskaa etelämmässä ja hetkellisesti Lissaboniin kyllästyttyään, hän kertoi juurikin tuolloin kadulla törmätessämme menevänsä kolmeksi kuukaudeksi Angolaan auttamaan perheen yritystä kasvamaan. Tällaista se usein on, expat-ystävyys siis. […]

    Minua on kyllästyttänyt viime aikoina moni asia ja olen ollut vähän sellaisella valittajatuulella.  Kun kaikki kallistuu tässä kaupungissa koko ajan ja sitten työasiat ovat epävarmoja ja mitä minä täällä teen ja on ikävä sitä ja tätä ja tuota ja miksi tämäkään asia ei mennyt niinkun olisin halunnut ja niin edelleen.  Sitten eräänä perjantaina […]

  On ihan älyttömän ankea päivä. Vähän sellainen yhdeksänkymmentäluvun musiikkivideon tyylinen, jossa voi katsella ikkunaa hakkaavia sadepisaroita melankolisena ja kuunnella jotain masentavaa huokailumusiikkia. Juoksen hakemaan kahvikioskista kahvia huppu päässä ja kastelen farkkuni ihan kokonaan. On kaatosade, josta olen kirjoittanut miljoona kertaa, koska se on piinannut pastellikaupunkia jo yli kolme viikkoa. Tän kahden viikon aikana on satanut enemmän kuin viimeisen […]

    Halusin vuosikausia vähän vaan kadota. Olla mysteerinen mysteerinainen, joka päätti vaan yhtenä iltapäivänä kävellä toimiston ovesta ulos, nostaa tilin tyhjäksi (miksi oudoissa unelmissa aina kaikki maksetaankin tietysti käteisellä?) ja muuttaa Pariisiin. Tuosta vaan.  Päivittää Facebookiin uudet tiedot ja olla vastaamatta kaikkien kysymyksiin siitä, että MITÄ HITTOA NAINEN? Mitä sä siellä Pariisissa muka teet? […]

  Ennen kuin muutin Lissaboniin, olin kyllä kuullut lähes kaikkien ulkomailla asuvien sanovan samaa: aina on helpompi tutustua expatteihin kuin paikallisiin. Silti jotenkin kuvittelin, että minulla olisi paljon portugalilaisystäviä. Eipä ole. On muutamia, ei kuitenkaan paljon. Olen myös oppinut sen, että kun portugalilaistyttö alkaa seurustella, et voi nähdä häntä enää koskaan ilman poikaystävää. Se on itsenäiselle […]

  Asioita, joita kaipaan Suomesta: no tietty ystävät. Ja sitten ruoka, varsinkin savulohi, marjat, tietyt kasvikset kuten vaikka nauriit ja uudet perunat. Ja sitten sellainen asia kun KISSANRISTIÄISET. (Vaikka taisin taannoin mainita, että olin Helsingissä asuessani kyllästynyt kissanristiäisiin. Mutta näin ihmismieli juuri toimii: sitä saattaa kaivata hulluna sellaisiakin asioita, joihin oli tosi kypsynyt). Nykyisessa Lissabon-elämässäni […]