Tähtiin kirjoitettu Love Story

1732_love-story copy.jpg

Katsoin HBO Nordicista yksi sateinen ilta vanhan kunnon 70-luvun klassikkoleffan: Love Storyn.

Kun leffa alkoi pyöriä, hämmennyin. Noin ekan puolen tunnin repliikit, osasin ne kaikki ulkoa. Sen verran usein taisin teininä leffan katsoa (ja kirjan lukea), että se jäi talteen jonnekin aivolohkoon.

You look stupid and rich. Well, what if I’m smart and poor? *I’m* smart and poor. Well what makes you so smart? I wouldn’t go out for coffee with you that’s what. Well what if I wasn’t even gonna ask you to go out for coffee with me? Well that’s what makes you stupid.

Leffa oli edelleen koskettava, vaikka olinkin nähnyt sen noin sata kertaa aiemmin. 60-luvun vaatetyyli tuntui myös aika kivan ajankohtaiselta ja varsinkin päähenkilö-Jennyn hyvin istuvat takit: niin ihania! Ja loppu, nyyh!

Seuraavalla viikolla kävin ennakossa katsomassa tämän kesän nyyhkyleffan Tähtiin kirjoitettu virhe.

Leffoissa oli jotenkin paljon samaa: molemmissa sairaus koettelee nuorta rakkautta, päähenkilömiehissä on jotain samaa (katso vaikka noita leffajulisteita, ihan samat kiharat!), kummassakin leffassa on oma sanonta: Love Storyn Love Means Never Having to Say You’re Sorry ja Tähtiin kirjoitetun virheen Okay, Okay -hoenta. Molemmissa päähenkilönainen on myös ihana älykkö ja sopivan hard-to-get ja pääosaparin välisessä kemiassa on jotain samaa. Molempiin näistä jenkkileffoista liittyy myös oleellisesti matka Eurooppaan.

Wiki-background

09.jpg

Mutta vertailu sikseen. Tähtiin kirjoitettu virhe oli oikein hyvä, lukuunottamatta muutamia ärsyttäviä seikkoja: miten leffoissa 17-vuotiaat ovat aina niin kovin näppäriä ja sanavalmiita? Ja kuinka sairaudesta riutuneenakin ihmiset näyttävät hehkeiltä? Joo, heidät puvustetaan vähän nuhjuisiin vaatteisiin ja hiukset eivät ehkä ole täydellisesti, mutta jokainen flunssan sairastanut tai kaksi yötä valvonut tietää, miltä mustat silmänaluset näyttävät. Miksei niitä näytetä leffoissa?

Leffasta povataan kovaa hittiä erityisesti teinien keskuudessa, niinkuin sen soundtrackistakin.  Sick-lit on nyt muotia. Sen verran tärkeä Love Story oli minulle teininä, että jos olisin herkimmässä iässä nyt, tästä tulisi takuulla suosikkileffani. Näin aikuisiällä leffa kosketti myös, mutta teatterin pimeydessä nyyhkiessä mielessä oli ennenkaikkea se, miten kuolema tulee koskettamaan jokaista lähipiirissäni, ei niinkään päähenkilöiden traaginen rakkaus.

—–

Tähtiin kirjoitettu virhe -leffa tulee ensi-iltaan tän viikon perjantaina,  11.7. Suosittelen! Kuten myös kotileffailtaa Love Storyn seurassa.

Kuvat: Google kuvahaku.

—–

I saw The Fault In Our Stars movie a while ago and couldn´t help comparing it to the classic: Love Story. I used to be a bit obsessed about this movie when I was a teenager and to my surprise, I still remember pretty much all the line from this movie.

These two movies had a few things in common. Both of them are worth seeing.

 

Kommentit (9)
  1. The Fault In Our Stars on kirjana todella hyvä, elokuvana en uskalla edes katsoa sitä koska usein elokuvat vaan ei onnistu tavoittamaan kirjan tunnelmaa. Suosittelen!

    1. Se on kyllä niin totta. Kirjassa kun aina voi itse rakentaa ne mielikuvat ja leffassa ne on jonkun toisen. Haluaisin kyllä lukea tuon kirjan. Ja nythän tässä on lomakin 🙂

  2. Luin tuon kirjana viime suvena ja pidin kovasti vaikka olikin nuorisolle suunnattu 😀 Menen kyl katsomaan leffankin! Tuosta Love Storyn tunnusmusiikista pidän kovasti, se on jäänyt mieleen leffasta. Isälläni oli joskus nuotit siihen pianolle ja muistaisin että joku sitä on tapaillut vaikken pienenä sitä leffaan vielä osannut yhdistää. Nostalgista kamaa!

    1. Todellista nostalgiakamaa. Tuo biisi on syöpynyt myös mun mieleen ikusiksi ajoiksi!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *