Toipilaskesä

 

We collect the moments one by one,
I guess that´s how the future´s done.

 

IMG_0112.jpg

 

Kesäkuun alussa pelkäsin tätä kesää ihan kamalasti.
Loppukeväästä särjin sydämeni niin täysin, etten uskonut ikipäivänä selviäväni siitä surusta. Kuukauden ajan joka ikinen aamu kun joko herätyskello tai naapurien musiikkivalinnat herättivät minut, ajattelin ettei ole mitään syytä nousta.

Paitsi keittiössä ruokaa kiljuva kissa. Onneksi oli edes se.

Alkukesästä näytti myös vahvasti siltä että jään kodittomaksi heinäkuun lopulla. Niin ei tietenkään pitänyt käydä. En uusinut kotini vuokrasopimusta siitä syystä, että minun piti muuttaa Portoon kesäkuukausiksi erään miehen luo. 

Järjetöntä, tiedän. Varsinkin näin jälkikäteen ajateltuna.

Olen siis ollut vähän toipilaana. Järjettömän salamarakkauden jälkeen nimittäin on aika kauan tyhjänä niin takki kuin pää

ja sydänkin.

IMG_0712.jpg

Olin paljon rannalla ja puistoissa tänä kesänä. Ihan vain siksi että halusin olla ihmisten keskellä, puhumatta mitään, mieluusti makuuasennossa ja huivi naaman päällä. Se tuntui hyvältä silloin kun kaikki tuntui pahalta.

Söin paljon halpaa sosekeittoa lähikaupastani, koska en vain jaksanut tehdä ruokaa. Niitä muovipurkkeja kertyi väliaikaiskotini pahalta haisevaan keittiön kaappiin vaikka kuinka. Ostin törkyhintaista suosikkiteetä ja kuljin samoissa sortseissa päiväkausia. Opin että tukkani on ihan ok, vaikken tee sille paljon mitään. Ei nimittäin kiinnostanut näyttää yhtään miltään.

Yritin kirjoittaa graduani, mutta jossain vaiheessa oli luovutettava ja vaihdettava tiedoston nimi seuraavaksi: Helvetin kesä 2016. Odotin aika paljon syksyä: sitä että koulu alkaisi, joutuisin lukemaan paksuja kirjoja täynnä teoreettista tekstiä ja täyttämään aivokapasiteettini kaikella muulla paitsi niillä samoilla ajatuksilla. 

 

IMG_0062.JPG

 

En todellakaan tehnyt mitään bucket listiä tälle kesälle. Pääasiallinen suunnitelmani oli pysyä järjissäni. Se tapahtui. 

Ja tapahtui sitten kaikkea muutakin. Paljon kaikkea kivaa. 

—-

Summer 2016: you didn´t start as a good one, but you become quite ok. 

Kommentit (12)
  1. Ihana teksti! Elämä yllättää aina <3

    1. Kiitos. Näinhän se on. Aika parantaa ja elämä yllättää 🙂

  2. Iso sydän Saara!

    Voin samaistua niin moneen kohtaan, ja olen superonnellinen, että koulu vihdoin alkoi viime viikolla. Tilaan paljon tenttikirjoja ja kiireitä tähän syksyyn, kiitos.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *