Ajattelin tänään

Moni muistelee lapsuuttaan isänpäivänä. Minun isääni on kiva muistella ja vielä häntä näenkin. Isä on opettaja, poliitikko, järjestöihminen, sellainen johon on luotettu monella taholla. Lapsuudesta muistan sen, kuinka häntä oli kiva kutittaa, että löylyä heitetään kuten hiiri

”Who in the world am I? Ah, that’s the great puzzle!” -Lewis Carrol, Alice’s Adventures in Wonderland Useimmiten ihminen elää tietyn rutiinin mukaan ja elämä kulkee eteenpäin samoilla raiteilla. Kaikki tarvitsevat rutiineja. Ne tuovat elämään tiettyä turvaa ja kontrollin tuntua

Jos mun pitäisi valita, ollako kiireinen, hieman keskellä kaaosta ja keskeneräisiä projekteja, kymmeniä punaisia lankoja ja tunnetta siitä, että elämä loppuu kesken, kun olisi niin paljon tekemistä ja oppimista tai siitä, että elää tyhjyydessä, eristäytyneisyydessä, ilman

Oma masennus Mun oma masennus alko noin 13-vuotiaana kukoistaan. Mä olin 7. luokalla, ja siitä mun henkilökohtainen helvettini alkoi. Mä olin teini, hormoonit hyrrää, koulu stressaa, kotona ei ollu hyvä olla mutta ei ollu mitään minne mennä. Aloin saamaan huomioo enemmän pojilta ja se on

Oli kesä ja upea, aurinkoinen keli. Lämmintä, nättiä, ihanaa. Kaikki meni pieleen. Mieli synkkeni synkkenemistään. Mikään ei tuntunut miltään. Vietin vapaa-aikani kovasti touhottaen, jottei tarvitsisi myöntää itselleen että ahdistaa. Alkoi kesäloma. En saanut mitään aikaseksi,

”There will always be someone who can`t see your worth. Don`t let it be you.” Olin vapaaehtoisena Nordic Business Forumissa muutama viikko sitten ja pääsin kuuntelemaan useita eri huipputason puhujia ympäri maailmaa. Nämä inspiroivat puheet muistuttivat siitä, miten unelmansa

Vietin viikonloppua ystävien kanssa. Kyseessä on ystäväporukka, jossa tyypit ovat tunteneet kaikki toisensa jokseenkin vähintään yläasteelta asti eli voisi sanoa, että jo pienen ikuisuuden. Eräänkin kanssa olemme olleet ystäviä jo yli 25 vuotta ja se jos mikä on saavutus! Ja asia,

Kun toteat yhdessä naapurin Rouvan (hän ei kanna oikeasti tuota titteliä, mutta en halua puhua täällä nimillä) kanssa, että hitto, meillä siintää Tornion komeimmat maisemat ikkunoistamme. (Going to miss this so badly.) Tämä huojentuneen onnellinen olo juuri nyt, sellainen

Tämä postaus on tehty vähän kuin lohduttamaan eroavia vanhempia, joista voi ymmärrettävästi tuntua, että kaikki on väärin, raskasta eikä mistään tule ikinä mitään. Voi nimittäin tulla. Toimivaa ydinperhettä ei voita mikään, ainakin omassa mielessäni näen sen ideaalina

Tänään vietetään isänpäivää ja sainkin seuraajalta kysymyksen. Sattuuko isänpäivä minuun? Ajattelin ensin, että isänpäivä ei tunnu missään. Se on minulle tavallinen päivä. Mutta tuntuuhan se, kyllä siihen liittyy paljon ajatuksia ja tunteita. Ihan normaalia, että niin on.