Ajattelin tänään

Olen nyt ollut ilman kofeiinia pari viikkoa. Aluksi päänsärkyä oli ainakin kolmena päivänä putkeen ja ihan hirveää olikin. Mutta sitten se loppui. Yllättynyt olen ollut lähinnä siitä, miten monessa ruoassa ja ainesosassa on kofeiinia. Kofeiinin välttely ei kuitenkaan ole ollut vaikeaa

Kasattiin tuossa toissailtana miehen kanssa lasten leikkikeittiötä ja laitettiin lapset hetkeksi katsomaan piirrettyjä, että saatiin sitä kasaan paremmin. Olisi ehkä selvinnyt yksinkin, mutta oli helpompi saada se kasaan, varsinkin kun oli vähän kiire. Kiire, koska oltiin luvattu lapselle,

Tänään kirjoitan murehtimisesta ja pelosta. En kuitenkaan siitä näkökulmasta, että suosittelen vain ”päästämään irti” tai työntämään ajatukset pois ja lakata niistä murehtimasta. Pikemminkin haluan kirjoittaa murehtimisen uudelleen määrittelemisestä ja jopa sen

Lukijalle: Seuraava analyysi ei perustu mihinkään, se on puhdasta nojatuolisosiologiaa ja esittelee ihan vain omia havaintojani vanhemmuudesta. Älä ota kauhean vakavasti. Vanhemmuutta tässä nyt pienen pienen hetken itsessäni ja ympärilläni tarkkailtuani, olen miettinyt, minkälaisen tiedon

Loma ohi, arki alkoi! Heitetään siis hömppää kehiin, tässä 10 täysin random faktaa minusta. 1. Olen oikeasti aika hassu, äänekäs ja urpo mutta uusien ihmisten kanssa olen superrauhallinen ja varautunut. Tämä harmittaa mutta en osaa täysin olla oma itteni vieraimpien ihmisten kanssa.

Istun bussissa tuntikausia ja katselen ohikiitävää maisemaa. Kuivia oliivipuita, pellolla pälyileviä hevosia ja tummaa metsikköä.  Typerä kasvimaski hiostaa naamaa.  Olen viettänyt juuri kivan viikonlopun maaseudulla. Uinut pikkukylässä sijaitsevan hotellin uima-altaassa sata

Mun piti kirjoittaa tänään pitkä postaus etätyöskentelykokeilustani viime perjantailta, mutta kohtalo päätti toisin. Sain tunti sitten kuulla isosiskoni koiran vetäneen viimeiset henkäisynsä maan päällä. Syntyikin teksti Venlalle – ihanimmalle tuntemalleni Chihuahualle, joka jätti

Heippa ruudun sille puolen! <3 Blogi on elänyt pientä hiljaiseloa viime aikoina, sillä olen nauttinut kesälomani viimeisistä hetkistä. Nyt on kuitenkin edessä laskeutuminen takaisin arkeen – tosin, se mitä se käytännön tasolla tarkoittaa, on itse asiassa hieman sumun peitossa – niin

Välivuonna-blogin Anna kutsui mut kirjoittamaan ajatuksiani tavallisuudesta. Omassa postauksessaan hän puhuu somen vaikutuksesta itsevarmuuteen ja riittämättömyyden tunteeseen. Olen itse pohtinut paljon samoja teemoja, erityisesti viime aikoina tätä blogia aloitellessani. Aihetta sivusin

Kaikilla tarinoilla on alku, keskikohta ja loppu. Meidän ikimuistoisen seikkailumme tarina alkaa olla viimeisiä sanoja vaille päätöksessään. Saavuimme nimittäin myöhään lauantain illasta Turkuun melkein viidentuhannen purjehditun merimailin jälkeen! Paluu maan kamaralle tuntui