Ajattelin tänään

Olin tänään teinien kanssa kevätretkellä. Voi mitä säätöä tämä aina on. Korona-aikana ehti jo unohtaa, mitä kaikkea on otettava huomioon. Suurimman huomion vie se, että huoltajat eivät ymmärrä, mistä minä opettajana olen vastuussa. Siis kaikesta. Ihan kaikesta. Toistan:

Kuten olen aiemmin kirjoittanut, opiskelen työni ohella journalismia Turun ammattikorkeakoulussa. Jonakin päivänä valmistun medianomiksi ja toteutan yhden tärkeimmistä unelmistani. Opinnot ovat sujuneet hyvin, ja ne kokonaisuudet, joissa olen ollut mukana, on suoritettu hyvin tai kiitettävin

Olen kirjoittanut paljon oman lapsen kuolemasta, surusta, jonkin verran myös keskosuudesta, mutta olen muistaakseni vain kerran kirjoittanut Töyhtiäisen geenivirheestä. Haluan kirjoittaa siitä siksi, että muistan sen oman tiedonjanon jo ennen diagnoosia. Lisäksi olen viime aikoina seurannut

Ajattelin tänään kirjoittaa vain ihan tavallisempia asioita. Omia kuulumisia. Tosiaan aiemmin tuossa sanoin, että aion postilla usein, mutta mulla olikin tuossa monen päivän tauko. Viikonloppuna oli synttärihommia. Kuopus täytti jo kymmenen vuotta. Mihin tuo aika oikein menee? Juurihan hän

Moni perhe-elämää ja varsinkin ruuhkavuosia elävä miettii, miten saisi säästettyä kuluista? Säästäminen on suomalaisessa kulttuurissa imetty lähes äidinmaidosta, sillä ei tarvitse mennä montaakaan sukupolvea taaksepäin, kun pulaa oli monesta asiasta. Silloin säästämisellä ei

Tähän aiheeseen tartun vastahakoisesti, mutta teen sen nyt: Blogini saavutettavuus. Kirjoittamiseni keskeisimmät motiivit ovat lähinnä sen terapeuttisuus ja keino purkaa päivittäisiä pohdintojani konkreettisella tavalla. Mutta siellä taustalla on myös suuri kysymys, joka kuuluu näin:

Rakastan Disneyn animaatioita, ja oikeastaan kaikkia animaatioita ihan yleisestikin. Käyn edelleen leffateatterissa katsomassa vähintäänkin kaikki Disneyn uutuudet (tai siis kävin ennen koronaa), eikä siinä omasta mielestäni ole mitään kummallista, vaikka isääni asia jostain syystä

Costa Rican postaukset saavat hetkellisesti väistyä kotimaan kohteen tieltä. Viime viikonloppuna suuntasin nimittäin ystäväni kanssa Euroviisuja katsomaan opiskelukaupunkimme maisemiin ja tämä ansaitsee tähän väliin oman, lyhyen kirjoituksensa. Kohde ei ollut Paris, vaan olimme

Juhlan tuntua oli riittämiin. Miinanraivaajaveteraanien palkitsemistilaisuus järjestettiin Turun Heikkilän kasarmilla viime sunnuntaina. Luvassa oli Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan Mitali. Etukäteen oli etsitty tumma puku, silitetty valkoinen paita ja pohdittu kravatti. Sekä

Mitä jos salaliittoteoreetikot ovat väärässä? Mitä jos kaikki onkin hyvin? Mitä jos ei olekaan olemassa mitään suurta suunnitelmaa ihmiskunnan orjuuttamiseksi? Mitä jos epäilykset siitä että niin olisi ovat vain eräiden ihmisten tapa pelkoreagoida epävarmuuteen ja uhkaavalta