Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien - ja vähän myös Margaret Atwoodin runoudesta

 

Onneksi on netti ja nettikeskustelut! Kahvittelijan kanssa runokirjapostauksen yhteydessä käymäni keskustelu sai minut hakeutumaan (erään) lempirunokirjani ääreen. En ollutkaan lukenut Eeva Kilven kokoomateosta Perhonen ylittää tien kokonaan kai kertaakaan sen jälkeen, kun ahmin sen ihastuneena ensimmäistä kertaa. Yksittäisiin runoihin olen palannut monesti, joko muuten vain fiilistelläkseni tai etsiessäni runoa tietystä aiheesta.

Tällä lukemiskerralla ihastukseni oli edelleen suurta, mutta sen laatu oli muuttunut yllättyneestä ja hämmentyneestä tasaiseksi ja luottavaiseksi. Tästä kirjasta en luovu.

Teos oli ensimmäisen lukukerran jäljiltä täynnä post it -lappuja: tämä on tärkeä, ja tämä, tämä, tämä. Nyt huomasin, että olin kiinnostunut osin eri runoista kuin viimeksi. Silloin minua olivat näemmä puhutelleet erityisesti arkisiin hetkiin ja naiseuteen, ylipäätään ihmisen elämään, liittyvät huomiot (nyt ne tuntuivat jopa hieman tylsiltä, eivät ainakaan niin läheisiltä). Tällä kertaa kaikkien merkityksellisimmiksi nousivat Animalia-sarjan ekokriittiset ja sanomaltaan painavat mutta helposti aukevat runot. Esimerkiksi Kun vain katsoo ja hiljaa -runo, jota hieman tässä lyhennän:

 

Kun vain katsoo ja on hiljaa
ymmärtää vähitellen kaikkien mielen,
tajuaa mitä puut haluavat sanoa,
mikä kasveja huolestutta,
kuulee kuinka marjat itkevät sukuaan.
Oppii lukeaan eläinten liikkeitä, katseita.
Miten harvoin me katsomme eläimiä silmiin.
Niiden silmissä maailma on
on avarampi kuin selityksemme.
- -
Hiljaa-katsominen avaa maailmojen rajat.
Kasvien kanssa, eläinten seurassa
ei puhe sulje portteja.

 

Lopulta innostuin Kilvestä niin, että tilasin itselleni pelkän Animalia-teoksen nettikirjakaupasta. Ilmeisesti olen alkanut kerätä sekä Kilven kokoelmia että yksittäisiä runoteoksia, kuten Risto Rasankin kohdalla. Luin muuten pitkästä aikaa Rasaakin. Ajatuksenani on kuvittaa joitakin ottamiani valokuvia runoilla ja etsin niihin tekstejä, löysinkin.

Kilven lisäksi olen hankkinut Margaret Atwoodin runoutta, koska Kahvittelija kehui sitäkin. En ymmärrä, miten en ollut aiemmin edes ajatellut tutustua Atwoodiin runoilijana. Vaan nytpä tutustun: posti kuljettaa minulle toivottavasti jo aivan lähipäivinä kokoomateoksen Eating Fire: Selected Poetry 1965-1995 sekä suomennetun runoteoksen Myös sinun nimesi. Jännittävää! Onko kenelläkään kokemuksia näistä teoksista?

 

Ja, vaikka sitäkin hieman jo runokirjapostauksen keskustelussa sivuttiin: luetko runoutta vierailla kielillä?

Share

Kommentit

tiia_

Ihana Eeva Kilpi! On kyllä jännää, miten eri elämäntilanteessa lukee kaikenlaista kirjallisuutta eri tavoin, kiinnittää huomiota erilaisiin asioihin, eri jutut puhuttelevat. Mutta hyvä niin, onpahan sitten tekosyy lukea uudestaan vanhoja lemppareita. :)

Kappas, Atwood runoilijana on minulle ihan tuntematon tapaus - mielenkiintoni heräsi! 

Kuten siihen aiempaan postaukseen kommentoinkin, mä olen yrittänyt lukea runoja alkuperäiskielillä. Hidasta se kyllä on, turkasen hidasta, ja useimmiten aika turhauttavaakin. Pari vuotta sitten Keatsia kahlatessani luin sivussa kaikenlaisia englanninkielisiä runousoppaita, koska en ymmärtänyt ollenkaan, miten runot "toimivat": miten rytmi kulkee ja miksi on hienoa, että jossain valitussa sanassa on tietty määrä tavuja jne. En kyllä tiedä, tulinko koko projektista hullua hurskaammaksi - homma meni aika pitkälti ns. yli hilseen. :D Joskus olen lukenut runoja rinnakkain alkuperäiskielellä ja käännettynä, mutta useimmiten jään sitten vain tarkkailemaan käännösratkaisuja sen sijaan, että nauttisin itse runoudesta.

Reeta / Les! Lue! (Ei varmistettu) http://les-lue.com

Minä ostin tämän Eeva Kilven kokoelman itselleni palkinnoksi aikoinaan valmiin gradun jätettyäni. Kirja on ihanaihanaihana! Minä olen tykännyt Kilvestä oikeastaan aina, ainakin 10-vuotiaasta lähtien. Ja jos nuo ekokriittiset runot koskettavat niin Kilven "Kuolema ja nuori rakastaja"-novellikokoelma käsittelee sekin samoja teemoja. Kaunis kirja, suosittelen!

Minä olen joskus lukenut Atwoodin runoja englanniksi ja suomeksikin, mutta ainakaan englanniksi ne eivät ole ihan helpoimmasta päästä. Vaativat mielestäni enemmän aikaa ja keskittymistä. Kiinnostavaa kuulla mitä tykkäät!

Kahvittelija
Kahvia, kiitos!

Laitoin äsken varaukseen tuon Perhonen ylittää tien -kirjan, pian pääsen tutustumaan noihin ihanilta kuulostaviin runoihin! 

Muistin juuri, mikä Atwoodin runoista on tehnyt minuun erityisen vaikutuksen: This is a Photograph of Me. Runo luettiin jollain ensimmäisistä yliopistokursseistani ja ihastuin siihen heti. Muistan yrittäneeni itse kirjoitella samantyyppistä runoutta jonkin aikaa Atwoodin innoittamana, mutta pöytälaatikossa saavat pysyä ne tekeleet :)

Toivottavasti pidät Atwoodista! 

nina___ (Ei varmistettu)

atwoodin runot ovat upeita. upeita. uskon että rakastat.

Olen varmaan aikaisemminkin maininnut, että luen tuota Kilven kokoelmaa tässä pikku hiljaa läpi, ja olen ihastunut. Atwood sen sijaan on runoilijana tuntematon, vaikka häntä muuten paljon olenkin lukenut.

Jonkin verran luen runoja englanniksi. Yksittäisiä runoja, mutta joskus myös ihan kokoelmiakin. Esimerkiksi Sylvia Plathia minulla on omassa hyllyssäni sekä englanniksi että suomeksi, ja minusta on mukava vertailla alkuperäistä ja käännöstä keskenään. En niinkään vertaile käännösratkaisuja vaan kuulostelen soinnin eroja ja yhtäläisyyksiä, ja välillä myös täytyy hakea suomennoksesta tukea runon ymmärtämiseen.

annam_
anna k.

Lainasin muutama viikko sitten Animalian kirjastosta, ja pidän kovasti! Tuo runo, josta kirjoitit osan jäi mieleen yhtenä suosikeista. Monet runot teoksessa tuntuvat hyvin ajankohtaisilta. Täytyypä seuraavalla kerralla napata mukaan tuo kokoomateos :)

Kirjakaupantäti

Eeva Kilven ja Risto Rasan runoja olen poiminut itselleni ylös mutten ole vielä hankkinut itselleni kummankaan teoksia vaikka nitä monesti olen kirjakaupalla katsellut.  Moni muu kirja on mennyt niin monesti runokirjan ohitse mikä on harmillista kun kuitenkin tykkään  lausua runoja.  Taidanpa minäkin tutustua Margaret Atwoodiin kun  ensi viikolla on aika palauttaa kirjaston kirjat - vielä yhdet kesälomakirjat ehdin lainata ennenkuin palaan jälleen töihin ja kirjan lukemiseni siirtyy jälleen enemmän ostettuihin (ja ennakkokappaleisiin) kirjoihin. :)  Muilla kielillä en ole mielestäni runokirjoja lukenut - taidan silti enimmäksen lueskella suomalaisten runoilijoitten teoksia.

Jenni S.

Kiitos kaikille kommenteista ja pahoittelut, etten ole heti reagoinut niihin! Jotenkin aika lipuu miten sattuu näin lomalla.

Kiinnostavaa kuitenkin kuulla, että näinkin moni on kiinnostunut Atwoodin runoudesta. Toivon saavani ainakin toisen Atwood-runokirjoistani jo ensi viikolla postista ja aion tutustua siihen heti tuoreeltaan. Tilasin myös englanninkielisen Atwood-elämäkerran sekä teoksen, jossa on Atwoodin valitsemia Carol Shieldsin tekstejä; toivon, että tuossa teoksessa on myös Atwoodin perustelut valinnoilleen, kirjailijoinahan nuo naiset ovat aika erilaisia (toisaalta tarkkuudessaan samankaltaisia).

Oletteko huomanneet, että Atwoodin uuden kirjan traileri on nyt YouTubessa, täällä?

 

Kommentoi