Epäsuositut mielipiteeni
Sain palautetta: sä et oo tehnyt sitä epäsuositut mielipiteeni –juttua. No en ookkaan, kun oon muutenkin raivonnut blogissa kaikesta liikaa viime aikoina. Pitäisi kirjoitella nyt kukkasista, auringosta ja keväästä välillä.
No sitten kuitenkin listasin ja kas taas, raivo vaan kasvoi listatessa.
Epäsuositut mielipiteeni tässä siis:
- Snapchat on tylsin appsi ikinä. Kuka jaksaa katsoa videoita, joissa tutut tai tuntemattomat kävelevät kadulla ja hölisevät arkielämästä. Sama pätee instagram stories:iin (ja itseasiassa tosi moneen videoblogiin).
- Ylisuuret pussaimaiset mekot ovat rumia. Niissä näyttää paksulta niin laiha kun lihavakin ja silti niitä on suunnilleen joka vaatemerkillä aina joka hiton mallistossa.
- Ihan huuhaata: Ihminen on oman onnensa seppä.
Kukaan ei voi valita, mitä kohdalleen sattuu. On helppo huudella tällaista, jos omalla kohdallaan suurin osa asioista menee aina vaan putkeen.
- Vielä enemmän huuhaata: Ensin pitää rakastaa itseään jotta voi rakastaa toista.
Mitenkäs sitten ne itseään vihaavat ihmiset, jotka ovat parisuhteissa?
- Pahinta huuhaata: Sitä saa mitä tilaa. Tosi reilu kommentti esim. jollekin, joka sairastuu vakavasti.
- Suihkussa ei ole pakko käydä joka päivä, jos ei huvita.
- Merenrantakaupungeissa katkaravut maistuvat usein liian tuoreilta (eli merenpohjalta). Parhaita on ne pakastealtaan pienet ja vähän mauttomat.
- Ihmiset, jotka valittavat siitä, että lehdissä on mainoksia, ovat tyhmiä eivätkä ymmärrä sitä, millainen on lehden tuotantoprosessi. Jutut, kuvat, kuvitukset ja toimituksen tekemä työ maksaa. Sitä ei peitota 5,90 € irtomyyntihinnalla.
- Naisista, jotka olivat teininä pissiksiä, näkee sen vielä aikuisenakin. Aina.
- Instagram-tili, jossa on järkkärillä kuvattuja kuvia on vaan huijausta. Very instant moment.
- Lähes kaikki kaljut t-paitaan ja farkkuihin pukeutuvat suomalaismiehet näyttää ihan samalta.
- Maailman tylsin blogiskene: Äitiysblogit, jotka alkavat jo ennen kuin vauva syntyy. Ketä kiinnostaa sun ruumiintoiminnot, joista kirjoitat ja vielä ilman kuvia? (En varmaan ole kohderyhmää).
- En käsitä miksi naiset aina jaksavat puhua karvanpoistosta. Kuinka hankalaa se nyt on kerta viikkoon suihkussa ajella ne sääri- ja kainalokarvat ja olla jauhamatta tästä asiasta KOKO ajan?
- Viinin makuun vaikuttaa enemmän se, kenen seurassa sitä juo kun se, minkä mallinen lasi on.
- Kun miehet vanhenevat, niistä tulee entistä rennompia ja kiinnostavampia. Naisista sitä vastoin tulee ärsyttäviä säätäviä tätejä, jotka ei voi koskaan enää tehdä mitään ex-tempore ja ilman kuudenkymmenen säätöviestin viestiketjua.
----
Huh. Kiitos ja anteeksi jo etukäteen.
----
These opinions are so unpopular, that I should not even translate them.
Luitko jo nämä blogin jutut?
Lue lisää Lilyn muista blogeista:
TYKKÄÄ JUTUSTA
Kommentit
Samaistun useimpiin! Etenkin huuhaat ja insta. :D
Hahaa, näiden piti olla samaistumattomia ja epäsuosittuja :D
Mulla oli harvinaisen paskamainen aamu (miksi toisen pitää jättää kuraiset lenkkarinsa MUN nahkakenkien PÄÄLLE, saatana?!), mutta tämän tekstin jälkeen raivo suli ja alkoi naurattaa. Oot niin ässä, ässä!
(Ässällä tarkoitan hauskaa ja älykästä tässä kontekstissa.)
<3
Ja ymmärrän, mitä helvettiä kuraiset lenkkarit tekee nahkakenkien päällä???!!?
Aika monet joutuu ajelemaan (tai epiloimaan) ne ihokarvat huomattavasti useammin kuin kerran viikossa. Sulla on tainnut käydä hyvä tuuri :).
Ei kai niitä kukaan pakota ajelemaan? Mutta joo, niiden joilla on niukka karvankasvu on varmaan vaikea ymmärtää niitä, joilla tumma sänki puskee puolessa päivässä. Juuri vähän aikaa sitten ihailin tutun vaaleaverikön hahtuvaisia ajelemattomia kainaloita. Itselleni tulee luonnontilassa musta puska kainaloihin, haarojen väliin ja puolentoista sentin harvoja ruskeita karvoja sääriin. Talvella en kyllä ajele joka päivä, saatan mennä uimahalliinkiin niin, että bikinirajat ovat luonnontilassa, niin ne miehetkin tekee runsaammaksi kaavoituksella. Mulla on monta kaveria, joiden ei tarvitse ajella ollenkaan ja karvoitus on sellaista kuin vauvoilla, ja se on sosiaalisesti ihan eri asia kuin oma ajelemattomuuteni.
Joo, kyllä ne karvat mullakin kasvaa, mut emmä koe et mun tarvii ihan koko ajan niitä ajella ja olla karvattomana :D Kerta viikkoon on yleensä ihan hyvä.
Ei kyllä naisistaki tulee rennompia ja kiinnostavampia. :) Ja en mäkään jaksa puhua karvoista, vaikka sänki kasvaakin vuorokaudessa. Mutta pitkälti samaa mieltä lähes kaikesta.
Totta, naisista tulee kyllä kans kiinnostavampi, mut tota rennompia osioita en kyllä allekirjoita missään nimessä :D Kauhee säätö aina naisten kanssa jotain järkätessä :D
Johtuisko toi säätämisen lisääntyminen esim. perheellistymisestä?
Jos nainen saa lapsen, niin naisen säätäminen lisääntyy potenssiin tuhat. Vaikka perheessä olisi kaksi vanhempaa ja blaa blaa, kaikki tasa-arvoisesti, niin säädön määrä nousee. Merkittävästi. Ajoittain sietämättömästi.
Väitän, että sitä säädön määrää on vaikea ihan oikeasti kuvitella, jos lapsiarki ei ole itselle läheinen aihepiiri (eikä tietysti tarvitse ollakaan). Mikään aikuisten ihmisten ja töiden kesken säädetty asia ei ole niin jumittavaa ja säätöä aiheuttavaa kuin lapsen kanssa touhuaminen ja "oman elämän" järjestely sinne väliin. Täysin hallitsemattomia yllätysmomentteja tulee aikuisten kesken niin paljon vähemmän.
Tää on varmasti aika pitkälti totta, etenkin kun otetaan huomioon että naiset tekee edelleen suurimman osan perheiden/parisuhteiden meta- ja tunnetyöstä.
Varmaan joissain tapauksissa, mutta kyllä sanoisin että se säädön määrä nousee ihan niillä lapsettomillakin :)
Oon ihan samaa mieltä Snäpistä ja Instan videoista - en jaksa katsoa niitä vaikka muuten kyllä tykkään Instasta :D Ja musta peräti useimmat tuollaiset "sananlasku-elämänviisaudet" on ihan skeidaa! Inhokkejani ovat "mikä ei tapa, vahvistaa" ja "kellekään ei anneta enempää kuin jaksaa kantaa". YÖK.
Mut suihkussa käyn kyllä joka päivä, on ihan kärsimystä jos vaikka joskus reissussa ei pääse :D
Uhh, tuo "kellekään ei anneta enempää kuin jaksaa kantaa" on todellakin ihan kamala!
Joo, musta kans toi kellekkään ei anneta enempää -on kauhee ja jotenkin tosi ahdistava sanonta. Että jotenkin oot ansiannut tän paskan kannettavaksesi koska kestät sen. Ihan skeidaa tosiaan!
Minusta on kyllä vanhemmiten tullut rennonmpi, en tiedä olenko kiinnostavampi. :) Muuten melkein kaikista muista samaa mieltä. Mut joo...
Itseasiassa musta tuntuu et elämänkokemus tekee ihmisistä kiinnostavampia, eli siksi vanhetessa muuttuu kiinnostavammaksi :)
Sit voi toki miettiä miks on niin kauheeta jos näyttää joskus vähän paksulta.
Mut joo, suihkussa on turha ravata joka päivä etenkin jos ei ole menossa minnekään.
Eihän siinä mitään vikaa ole jos näyttää paksulta. Mutta aika harvoin tapaa ihmisiä, jotka haluavat näyttää paksuilta ja pukeutuvat näyttääkseen siltä. Tai ehkä liikutaan vaan eri piireissä ;)
No se mun pointti ehkä vähän olikin. Että jostain me on saatu päähämme, että vaatteiden kuuluisi saada meidän kehomme näyttämään hoikemmille, mutta jos se saakin meidän näyttämään isommille niin se on kauheinta mitä vaate voi tehdä. Eipä se varsinainen yllätys ole tässä maailmanlaajuisessa fatfobiassa, mut sinänsä ihan kiinnostava huomio musta.
Toki onhan se jännä jos vaatevalmistaja tekee vaatteita joita kukaan ei halua, mutta itse oon yrittänyt viime aikoina päästä irti siitä ajatuksesta että vaatteen tehtävä on saada mut istumaan paremmin kauneusihanteisiin. Sen sijaan pyrin ostamaan (myös) vaatteita jotka on musta hauskoja, erilaisia ja mukavia, ja just sellaisia noi pussimaiset mekot voi olla.
Joo, en siis missään nimessä ole sitä mieltä että ihmisten olisi käytettävä ainoastaan vaatteita jotka hoikentavat (ilmeisesti siis mustat vaatteet ja pystyraidat olisi ainoastaan sallittuja siinä tapauksessa). Kukin pukeutukoon ihan mihin haluaa :)
Suihkussa ei tarvii käydä joka päivä, eikä siellä todellakaan tarvii joka kerralla pestä hiuksia! En tykkää suihkussa käymisestä kovastikaan, mieluiten olisin käymättä varmaan kokonaan.
Snappiä mulla ei ole, mutta Instan Storiesin (ja blogien videopostauksien, turhia!) perusteella sanon ihan samaa. Tubettajien ja vloggaajien seuraamista en ymmärrä lainkaan.
Kaapumekkojen lisäksi vaatekaupoissa on tällä hetkellä mun mielestäni paljon muutakin sellaista, mikä ei voi näyttää hyvältä kenenkään päällä. Jos se pitkähoikka mallikin näyttää typerältä, miten käy tällaisen, jolla se puuttuva 20 cm pituudesta onkin leveyttä? :D
Joo mä en kans ymmärrä niitä kaapuvaatteita. Ei mua tietenkään haittaa jos muut niihin pukeutuu, mut tässä postauksessa just sai raivota kaikesta epäoleellisesta niin valkkasin ton mukaan :D
Ja tosiaankaan hiuksia ei tarvi pestä joka päivä. Ja onneks on kuivashampoo!
Just :)! Suurimman osan allekirjoitan! Nää listat on raikastavia täällä :D
Itse en voi sietää Vuittoneita!? Siis, yksinkertaisesti rumia. En ostaisi, vaikka saisi eurolla! Toinen on tää Konmarittaminen!? Siis täh. Suomihan on edelläkävijöitä näissä kierrätyshommissa ja siivoilussa. Miksi emme luota tähän ihan autenttiseen omaan osaamiseen ja raivaamisenergiaan :)))? En ole opusta lukenut, enkä lue. Pitää luottaa omaan vaistoon.
Sitten sama juttu, kun huomiosi mekoista! Nämä.Samujin ja Cos:n vaatemallistot!?! Apua! Miksi persoonallisuus pitää poistaa?? Nuo laatikkomallit on niin out!! Huh! En jatka enempää, kun lista olisi pitkä ♡ :)
Olen kehittänyt nyt ihan uudenlaisia Ihana-minä kursseja etc! Joissa otetaan ne persoonallisuuden parhaat puolet esiin, ja annetaan piutpaut totutuille raameille ☆
Kurkkaappa infoa: www.miakuusisto.fi
Aurinkoista maaliskuuta! ☆
Mun mielestä sekä Samuji että Cos tuottavat hienoa designia. Mitä tekemistä niillä vaatteilla on persoonallisuuden poistamisen kanssa? Minusta on hauskaa pukeutua erilaisiin siluetteihin ja leikitellä epätyypillisillä väriyhdistelmillä ja printeillä. Vastustan kiihkeästi ajattelua, että pukeutumisen kuuluisi tähdätä siihen, että näyttää mahdollisimman hyvältä (kenen mielestä?). Minusta pukeutumisen kuuluu tähdätä siihen, että on mukava olla ja ilmaista itseään, eivätkä vaatteet rajoita elämää. Vaatteita ja asusteitakin voi käyttää tähän itseilmaisuun.
Hmm.. :)
Postauksen otsikkoa lukiessa: epäsuositut mielipiteet!?
Mikäköhän minulta sitten meni ohi ;))
Ja, piti lisätä, että.. haloo! Tämä on huumoria :D luoja että kaikki pitää ottaa niin helvetin vakavasti!? ☆☆☆
En edelleenkään näe mitään hauskaa kommentissasi, oliko tarkoitus pilkata blogitekstiä vai olla jotenkin sarkastinen?
Onko toi sun nettisivusikin vitsi? Sori, en selvästi ymmärrä sun huumoria, kun luulin että oikeasti kritisoit Samujin ja Cosin vaatteita, ja että olet oikeasti jonkinlainen universaalienergiahihhuli, mutta leikki leikkinä!
Joo, oon ihan samaa mieltä että pukeutumisen kuuluu tähdätä siihen, että on mukava olla ja ilmaista itseään, eivätkä vaatteet rajoita elämää. Juuri näin!
Mä tykkään kyllä COSista ja Samujista, ja onhan niillä paljon muutakin kuin kaapuvaatteita.
Mua lähinnä vaan ihmetyttää se, että mustia kaapumekkoja on tarjolla niin monella merkillä kesät talvet. Mutta luultavasti ne tekee sitä mitä ihmiset haluaa ostaa :) Mikä tietty on hyvä juttu. Oon itsekin käynyt läpi musta kaapumekkokauden, olenhan graafinen suunnittelija, sehän on meidän klassinen perusasu graafikkolasien ohella :D :D
Mä toivoisin kiltisti, Mia K., ettet mainostaisi blogien kommenttikentissä palveluitasi. Oman blogin/kotisivun linkkaus kommentissa on vissiin ihan yleistä ja jees, mutta erilliset mainospuheet tuntuvat ankeilta postauksissa, jotka eivät mitenkään liity sinuun palveluntarjoajana :/ Enkä tarkoita tätä nyt mitenkään pahalla, ajatus vain heräsi kun ainakin parissa blogissa olen törmännyt vastaavanlaiseen kommenttiisi. Kaikkea hyvää sun töihin ja yrittämiseen :)
Ja ei vitsi, musta taas Cos ja Samuji nimenomaan on tosi persoonallisia! Eivät vain kauhean muntyyppisiä vaatteita useinkaan... Vuittonitkin miellyttää jollain kierolla tavalla omaa silmää :D
Pahoittelut, jos tiimimme ilmoitukset uusista kursseistamme sai sinut noin reagoimaan, koska olemme vain infonneet innoissamme! Se on niin uutta vielä ja ymmärrän kyllä jos sinua ei kiinnosta :)) Yritämme jatkossa olla enemmän esillä muulla tavoin ☆
"En käsitä miksi naiset aina jaksavat puhua karvanpoistosta. Kuinka hankalaa se nyt on kerta viikkoon suihkussa ajella ne sääri- ja kainalokarvat ja olla jauhamatta tästä asiasta KOKO ajan?"
Mulla on tää sama fiilis oikeassa elämässä menkoista ja e-pillereistä :D Noista pitää aina kaikissa tyttöjen illoissa jauhaa iät ja ajat tuntikausia, myös sellaisessa seurassa jossa ollaan tunnettu jo vuosia. Ilmeisesti joka kerta kun nähdään pitää vaan käydä uudelleen ja uudelleen läpi kaikki mahdollinen. Vaikka nainen olenkin, enhän mä jossain normaalista vessassakäymisestäkään kokoajan laadi kattavaa raporttia muille ! Pitäiskö mun kertoa kokoajan muille myös mikä vessapaperimerkki on paras ja miksi?
Ehdottomasti pitää kertoa, mistä sitä nyt muuten kukaan mitään tietää? :D
Ja tuosta menkka/ehkäsyasiasta, pakko on jauhaa, ihan joka kerta. Kun on yli kolmekymppiseksi päässyt ja tottunut tietynlaiseen toimintaan kehoni puolesta, se pentele ottaa ja muuttaa kaiken! Vuosi vuodelta pahenevat PMS-oireet (tai sitten vain muuten vaan typerä elämä), mikään ehkäsy ei sovi (varsinkaan haluamani, koska olen liian vanha!) ja siksi pitää vertailla, mitä kamaluuksia ne muille tuottaa ja pohtia kuinka hankalaa kaikki on.
Tää elämä on niin hankalaa! :D
Siis ymmärrän toki jos joskus puhutaan, mutta JOKA KERTA kun nähdään menee vähän yli :D
Paras vessapaperimerkki on Niksi-Pirkka-vessapaperi. Siihen on painettu niksejä. Pirkasta. You know. Pa-ras-ta. Kun nyt kerran tuli puheeksi. "Vanhat, kulahtaneet kengät eivät ole vain mökkitavaraa. Laita niihin askarteluliimaa ja -hileitä, niin saat persoonalliset juhlakengät".
Mulla muuten on tota vessapaperia tällä hetkellä<3
Oon NIIN samaa mieltä. Menkoista ja e-pillereistä on toki hyvä puhua, mut ihan samaa joskus ihmettelen et onko niistä puhuttava just joka kerta ja varsinkin jos tuntee ihmiset niin hyvin et tietää kaikkien ehkäisymenetelmät ja menkat kuin omansa :D
Ah, samaistun niin moniin näistä <3 Etenkin suihkussa ravaamiseen ja Snapchatin & Instastoriesin turhuuteen (voisko kaikki jo kyllästyä näihin ja keksiä jotain muuta?)!
joo, mä kans odottelen jotain uutta. Snäppi ja instastories kun on ihan samaa (tylsää) :D
Joo, hyviä pointteja! Suihkussa on turha käydä joka päivä. Itse käyn joka kolmas päivä, enkä edes häpeä sitä (kuin vähän)! ;D Kaapumaiset mekot on karmeita ja edellisen kommentoijan kanssa olen samaa mieltä siitä että Samujin vaatteet (ja ylipäätään kaikki peltimäisesti päällä istuvat suomi-design-vaatteet) ovat hirveitä. Olen huomannut että tämä on todella, todella epäsuosittu mielipide muotiblogeissa. Hehheh! Ja karvanpoisto, todellakin! Mikä haloo! Samaa sarjaa ihonhoidosta vauhkoamisen kanssa. Kuinka vaikeaa se on pestä meikit yhdellä aineella ja laittaa aamulla naamaan yhtä rasvaa? Käytän tasan kahta tuotetta ihonhoitoon ja nämä eivät ole edes mitään vakkareita, vaan yleensä jotain perushyviä mitä apteekista löytyy, valitsen rasvan aina hajun perusteella. Kerran vuodessa tarttee ostaa uusi rasva ja pesuaine. Vartaloon en laita mitään. Naisten keskustelut "ihonhoitorutiineistaan" ovat minusta todella eksoottisia ja aikalailla käsittämättömiä. Sori kaikille atoopikoille yms! Tämä ärsyttävä epäsuosittu mielipide on suunnattu rasvojen ja öljyjen kanssa läträäjille joilla ei ole diagnoosia. ;)
Toisaalta olen eri mieltä tuosta "oman onnensa seppä" -aiheesta. Elämän tärkeimmät asiat (keskiluokkaisella suomalaisella valkoihoisella miehellä ja naisellakin) ovat suurimmaksi osaksi valittavissa. Tämän tiedostaminen vähentää huomattavasti katkeruutta ja lisää hyvää oloa. Ja ymmärrän hyvin, miksi ihmiset haluavat lukea äitiysblogia joka alkaa ennen vauvan syntymää. Raskaus on jännittävää! Kerran sen kokeneena sitä tempautuu samalla muistelemaan itsekin aikaa ennenkuin kaikki muuttui.
Lähes joka asiasta eri mieltä! Vaikka olisi sitä mieltä, että jonkun merkin vaatteet ovat rumia, niin miksi se pitää sanoa ääneen? Rumuuskin on esteettinen arvo ja lähempänä kaunista kuin mitäänsanomaton. Kyseessä nyt vain on täysin epärakentava mielipide, jonka ääneen sanominen tai tänne kirjoittaminen ei palvele mitään muuta kuin ilkeilytarkoitusta. Jos haluaisi olla rakentava, voisi sanoa esimerkiksi, että mallistot toistavat itseään, kyseenalaistaa onko suunnittelijalla enää sanottavaa. Toisaalta Samu-Jussi Kosken ideologia on nimenomaan tehdä hyvin aikaa kestäviä ja keskenään mallistosta toiseen yhteensopivia vaatteita laadukkaista materiaaleista. Ja huh huh, en keksi mitään turhempaa ja haitallisempaa kuin oman onnensa seppä -mantran hokeminen.
Enhän mä tässä mitään tiettyä merkkiä tietääkseni haukkunut. Ja jos koko postauksen idea on kirjoittaa epäsuosittuja mielipiteitä niin aika hankalaa se on tehdä jos ei saa "ääneen kritisoida". Tarkoituksena ei ollut todellakaan ilkeillä millekään tietylle merkille, kertoa vain etten minä henkilökohtaisesti ymmärrä kaapumaisia mekkoja. Tuskin kukaan vaatemerkki kovin paljon tästä ilkeilystä loukkaantuu, eiköhän niitä kiinnosta enemmän se suuren yleisön mielipide kuin yksittäisen bloggaajan. Ja jos suuri yleisö ei kaapumekkoja ostaisi, tuskin niitä tehtäisiin :)
Toi vastaus oli tohon jennilin kommenttiin, eikä varsinaisesti sun kaapumielipiteeseen, jonka kyllä ymmärsin juuri noin, että olisi kiva että olisi muutakin.
Ah, no hyvä :) Täällä on nyt niin monta eri keskustelua menossa että ihan tippuu kärryiltä :D
"Vaikka olisi sitä mieltä, että jonkun merkin vaatteet ovat rumia, niin miksi se pitää sanoa ääneen?" Öh, ehkä siksi että postauksen aiheena on _epäsuositut mielipiteet_? Kyllä, mielipiteeni kyseisen suunnittelijan vaatteista on epärakentava. Epärakentava siksi, etten ehdota mitään parannusta vaatteisiin tai kritiikkiä jonka pohjalta parantaa mallistoa. Miksi pitäisi? Kommenttini ei ole millään tavalla tarkoitettu ilkeilyksi. Minulla ei ole mitään suhdetta Samujiin eikä mitään tarvetta dissata merkkiä henkilökohtaisesti. Kyseisen merkin vaatteiden sanominen hirveiksi on minun näkökulmastani samaa sarjaa kuin se että sanoisin H&M:n vaatteita hirveiksi. Näinhän yleensä saa sanoa, eikä sitä pidetä ilkeilynä H&M:ää kohtaan. (en siis puolestele tässä H&M:ää, en itseasiassa välitä kyseisestä brändistä senkään vertaa kuin Samujista, yritän vain viedä pointtiani perille). Samujin ideologia on hieno ja mahtavaa että hän tekee omaa juttuaan ja on pieni yrittäjä Suomessa joka menestyy. Olen samaa mieltä ja pointsit siitä kaikesta Samujille. Toivon heille menestystä. Silti epäsuosittu mielipiteeni on, että vaatteet ovat hirveitä. :D Menikö perille?
Ja miksi ihmeessä joka asiaan tarvitsee diagnoosin? En ymmärrä, mitä hyötyä arkipäiväisten asioiden medikalisaatiosta on kenellekään. Kyllä lääketieteellisesti merkittävien ihosairauksien ulkopuolellakin on normaalivaihtelun piirissä iho-ongelmia ja -oireita joihin voi saada vähintään subjektiivista apua kosmetiikasta. Toisaalta kosmetiikka itsessään voi aiheuttaa ongelmia, joiden tunnistamisessa vertaistuki voi olla tärkeää.
No itseasiassa kyllä mä ymmärrän ton raskaudesta kirjoittamisen, onhan se varmaan todellakin niin jännittävää. Eniten mua ehkä ärsyttää ne raskautumista yrittävät blogit, joiden jutut on tasoa otsikko: menkat alko sisältö: menkat alko avainsanat: menkat alko.
Mutta en tosiaan oo kohderyhmää, eli mun kannattaa varmaan lueskella jotain ihan muuta :D
Mä puutun noihin huuhaa-kohtiin, koska mun mielestä tässä on käsitelty asioita vähän mustavalkoisesti.
Jokainen on oman onnensa seppä sikäli, että olosuhteita ja tapahtumia ei ehkä itse voi valita, mutta suhtautumisensa niihin voi (ellei satu olemaan jotain psyyken epätasapainoa kuten masennusta, mutta ne ovat asia erikseen). Vakavammissa tapahtumissa voi tarvita ammattiapua, mutta lähes kaikesta voi oikeasti selvitä ns. voittajana ja jopa kääntää ikävät kokemukset voimavaraksi.
Toista ei oikeasti voi rakastaa vapaasti, ellei ensin rakasta itseään. Vapaaseen rakkauteen eivät kuulu esim. mustasukkaisuus, kontrollointi, ihailun tarve, pyrkimys muuttaa toista oman mielensä mukaiseksi jne. Itseään rakastava ihminen kunnioittaa itseään ja toisia juuri sellaisina, kuin he sattuvat olemaan. Mun mielestä rakkaus sekoitetaan turhan usein riippuvuuksiin, kyvyttömyyteen olla yksin ja rakastetuksi tulemisen tarpeisiin. Vapaa rakkaus on nähdäkseni parhaimmillaan avoimissa ja polyamorisissa suhteissa: kun toista rakastaa oikeasti, tälle on helppo sallia ulkopuolistenkin tuottamaa nautintoa ilman tarvetta omia ihmistä itselleen. Täytyy tosin myöntää, että itse en tällaiseen pystyisi, mutta mä oonkin läheisriippuvainen. :D
Mikä estää rakastamasta toista vapaasti ja "kunnolla", vaikka ei rakastaisi itseään? Kuka määrittelee mitä on oikea ja vapaa rakkaus? Onko edes mitään absoluuttista rakkauden käsitettä; eikö se oo aina subjektiivinen kokemus? Ei kai sitä voi mitata rakastaako itseään oikeasti ja rakastaako toista oikeasti?
Ja toi suhtautumiskysymys, mun mielestä mikään suhtautuminen ei mitään paskoja tapahtumia paremmaksi muuta ja tästä vallalla olevasta positiivisuushypetyksestä tulee vaikutelma, et ihmiset on vaan tyhmiä. Siis miksi pitäisi ammentaa voimavaroja jostain ikävästä? Ei vaikkapa jossain onnettomuudessa ole mitään positiivista. Parempi olis jos ei olis tapahtunut, ja musta siitä saa ja pitääkin olla vittuuntunut jos paskaa tapahtuu. Lapsensa menettäneitä tai epätoivosen köyhiäkään tuskin suhtautumiset auttaa, ellei sit äö oo jossain nollan alapuolella. Niinhän se menee et tyhmät on onnellisempia. Kaikkein onnellisin olis ilman muistia ja tietoisuutta. Tai et tää moderni elämä on niin tyhjää et ihmisten pitää kehittää näitä ajatusharjotuksia ja jopa valehdella itselleen. Mut elämä vaan on tyhjää eikä oo mitään muuta pointtia kuin elää ja ja lisääntyä ja kuolla? Musta jatkuva positiivisuuspakotus on jotenkin mielen köyhyyttä tai pelkoa. Ei osata hyväksyä tosiasioita ja nähdä ihmiselämää isommassa kontekstissa. Me ja meidän ajatukset ollaan vaan pieniä turhia kirppujen kikkareita täällä. Musta se on vapauttavaa ja tekee jopa tavallaan onnelliseksi. Itsensä kehittämis- ja voimavara-ajattelu taas jotenkin korostaa ihmisen pinnallisuutta ja turhuutta ja yksilökeskeisyyttä. Mut ehkä siks suuret filosofit taitaa olla enimmäkseen kuolleet ja nykyään ihaillaan jotain elämäntaitovalmentajia.
Pages
Kommentoi