Elämä(ä) ilman kakkuja?

”Taidat olla aikamoinen herkuttelija?!”, ihastuttava lukijani kommentoi blogini facebook-sivulla. Julkaisen siellä päivittäin fiiliskuvia matkani varrelta ja toden totta, aika moni niistä pitää sisällään ruokaa. Aika usein hehkutan jotain herkkuja. Apua, taidan todella olla aikamoinen herkuttelija!

Onko se paha asia? Missä mielessä kommentoija tämän sanoi? Mitä hän sillä mahtoi tarkoittaa? Olenko lihava tai lihonnut? Pitäisikö minun laihduttaa? Pitäisikö minun syödä terveellisemmin?

Vaakaan en ole halunnut mennä useampaan kuukauteen. Mikähän siinä pelottaa? Kenties kiristävät vaatteet, jotka uumoilevat liian pelottavista numeroista?! Turvonnut peilikuva, joka tuskin antaa osvittaa muusta sekään?

Entä voisinko voida kaiken kaikkiaan paremmin, jos huolehtisin itsestäni enemmän? Jos söisin terveellisemmin? Liikkuisin enemmän? Ihan varmasti. Kyllähän minä tiedän, mikä vaikutus näillä asioilla on, ne ovat vain päässeet hieman unohtumaan kaiken muun alle. Ja turkkilaiset herkut nyt vaan on niin hyviä! Ja koska olen reissussa, niin saan syödä! Ja koska Suomessa en saa baklavaa lähikahvilasta, nyt siitä on nautittava kaksin käsin! Kyllähän näitä selityksiä löytyy.

Nyt olen kuitenkin jälleen Suomessa ja sitä baklavaa ei tosiaan niin vain saa. Mitään selityksiä tai tekosyitä ei ole. Nyt on aika ryhdistäytyä!

Kaksi ja puoli päivää on nyt takana ilman (tiedostettua, lisättyä) sokeria. Ei kakkuja, karkkeja tai muita herkkuja! Vieroitusoireet ovat aikamoiset. Päätä särkee! Tiedän kokemuksesta, että olo helpottaa pian.

Lääkkeenä ja laastarina sokeririippuvuuden katkaisemiseen minulla toimii smoothiet. Blenderiin erilaisia marjoja ja hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä, kaurahiutaleita, kauramaitoa, turkintuliaisena tuotua kuivattua minttua, tuoreita yrttejä, vaniljaa… You name it! Vain taivas on rajana! Nautiskele kauniista lasista, niin herkku maistuu entistäkin paremmalle. Suosittelen kokeilemaan! 

Serefe – kippis! <3

IMG_20160531_132115.jpg

 

suhteet oma-elama liikunta ajattelin-tanaan