Oman tilan tarve
Lähdin viimeisenä aamuna aikaiselle kävelylle vielä viimeistä kertaa nauttimaan uuteen päivään heräävästä kaupungista. Koirakaverit tervehtivät iloisesti häntää heiluttaen kun pääsin rantabulevardille. Miten hyväntuulisia ne ovatkaan heti aamusta?
Katselin maisemia, vuoria toisella ja välkehtivä meri toisella puolen. Kyllähän niistä näkymissä tuli itsellekin hymy huulille kun lisäksi aurinko lämmitti mukavasti selkää.
Lenkin päätteeksi istahdin rannalle aallonmurtajan päälle. Ei aikaakaan kun viereeni istahti nainen ja tervehti hymyillen. Tovin istuimme siinä lähekkäin kunnes hän jatkoi matkaa. Kului hetki kun sain jälleen seuraa. Tällä kertaa vanhempi herrasmies istui viereeni ja jälleen sain iloisen tervehdyksen. Mies kertoi hieman kankealla englannilla olevansa Ankarasta ja lomailevansa Alanyassa. Hän keräsi kassillisen aaltojen tuomia roskia pitkin rantaa. Tämän jälkeen hän pyysi minua mukaansa Kalelle juomaan turkkilaista kahvia ja ihailemaan maisemia. Kiitin kutsusta ja kieltäydyin kohteliaasti.
Heidän lisäkseen minua kävi tervehtimässä kaksi rannalla jolkottelevaa koiraa sekä aamiasta etsivä varis. Yksin ei jälleenkään tarvinnut olla. Nämä kollektiivisen kulttuurin turkkilaiset lajitoverimme tulevat jopa hämmentävän lähelle.
Itsekin hämmennyin suuresti, kun havahduin kevyestä unesta rannalla maatessani eräänä päivänä. Toinen pyyhe oli parkkeerattu aivan omani viereen. Olin vaivautunut. Miksi tämä täti halusi tulla juuri siihen?
Me suomalaiset olemme keskimäärin tottuneet omaan tilaamme, jopa hyvinkin tarkoin varjeltuihin omiin turva-alueisiimme. Me emme edes kaatosateella mahdu bussipysäkin alle kaikki viisi henkilöä, sillä toisen alueelle ei vain mennä. Osan on jäätävä sateeseen. Jos rannalla on tilaa kymmeniä ja kymmeniä metrejä, me emme suinkaan mene toisen ihmisen viereen. Mistä tämä johtuu? Miksi meidän on vaikea olla lähekkäin? Miksi turvaamme oman tilamme niin vahvasti? Entä miksi saatamme jopa pelästyä jos joku vieras aloittaa keskustelun kanssamme?
Kertokaa ihmeessä omia näkemyksiänne näistä kulttuurieroista! Haluan oppia ja ymmärtää. :*