Tag: Luetut 2020

Ja jollain tavalla löysin Onnenkissasta jotain aika intiimiä, jota en edes haluaisi sanoittaa: samastuminen ja henkilökohtaisuus tässä romaanissa tulee sen verran iholle, että se tunne on yksinomaan minun.

Odotukseni teosta kohtaan olivat aika pienet, mutta uteliaat. Koen kuitenkin saavani tältä, mitä toivoinkin: kattavan, mutta tiiviin tietopaketin koulun sisästä ja sen ongelmista, mihin voimme jokainen yhteiskunnassa olevana siihen vaikuttaa.

Kirjoitin viime alkusyksystä koosteen alkuvuoden aikana kuunnelluista äänikirjoista, joka on luettavista tästä linkistä. Nyt ajattelin tehdä koosteen vihdoin, mitä on tullut kuunneltua loppuvuoden aikana. Itselleni fyysiset kirjat ovat aina se ehdoton rakkaus, mutta äänikirjat tuovat ehdottomasti kivan lisän siihen ohelle: eipähän tarvitse lopettaa lukemista vaikka siivoamisen ja lenkkeilyn ajaksi! Tässä siis syksyn aikana luetut äänikirjat: Lokakuu […]

Jos pitäisi, nimetä yksi tämän syksyn Kirjagramista tuttu teos, olisi se tämä: Eeva Kolun Korkeintaan vähän väsynyt. Lähtiessä käsittelemään tämän tyylistä teosta on tärkeää ottaa huomioon sen henkilökohtaisuus: olen huono lajimäärittelyssä, mutta nyt ei liikuta ihan tietokirjallisuuden eikä edes perinteisen self-help’n puolella. Konteksti sekä lukemisen ajankohta piirtää todella suurta merkitystä teoksen tulkinnan kannalta. Taustoituksena sekä itseltäni […]

Minusta, kuten monesta muustakin suomalaisesta, on tullut kova kuluttamaan äänikirjoja viimeisien vuosien aikana. Bookbeat, Storytel sun muut suoratoistopalvelut äänikirjoille ovat mahdollistaneet äänikirjojen kuuntelun ihan eri tasolla, kuin ennen. Olen ollut aina huono kuuntelemaan kirjoja – mieleni harhailee ja tekee mieli alkaa puuhastella kaikkea muuta: keskittymiseni herpaantuu. Kuitenkin, tänä vuonna aloitetun uuden juoksuharrastuksen myötä on äänikirjojen […]

Kesä on vierähtänyt aivan älyttömän hurjaa vauhtia ohi, mutta allekirjoittanut on aivan älyttömän onnellinen alkavasta syksystä, arjesta ja pimenevistä illoista – ainakin toistaiseksi. Mulle kesä oli kiireistä ja tekemisen täytteistä aikaa niin muuton kuin kouluasioiden järjestämisen kanssa, enkä millään malttanut istahtaa tietokoneen ääreen. Nyt mun vahingossa alkanut epävirallinen sometauko on tullut tiensä päähän, sillä sormet […]

Tuntuu, että Rooney ahmi ehkä vähän liian suuren kakun syötäväksi, sillä en loppupuolesta kirjaa osannut oikein sanoa, tiesikö kirjailija itsekään sitä, mihin aiheeseen keskittyisi teoksessaan eniten. Kokonaisuus loppua kohden tuntui mielestäni jotenkin hajanaiselta ja kirjan päätös jäi kaihertamaan erityisesti.

”why are you so unkind to me my body cries cause you don’t look like them i tell her” Rupi Kaur: the sun and her flowers Andrews McMeel Publishing, 2017 248s Rupi Kaurista voi olla montaa mieltä. Kaurin tyyli on omanlaisensa, mielipiteitä jakava, ei niin perinteikästä runoutta. Kaur:n esikoinen olikin minulle mieleen. Kuitenkin toiselta teokselta […]

Anne Frankin päiväkirja on kyllä kirjallisuuden yksi klassikoksi muodostunut, ihan yleissivistykseen kuuluva teos. Olen ensimmäisen kerran yrittänyt joskus teini-ikäisenä, muistaakseni yläasteella lukea kyseisen kirjan. En ikinä saanut sitä päätökseen, enkä enää edes muista, miksi. Luulen, että se oli vähän liikaa liian nuorelle. Teini-ikäiselle itselleni merkitsivät enemmän arjen pienet mullistukset ja täytyy myöntää – olin raivostuttavan […]

Itseäni on eniten Murakamin teoksissa ärsyttänyt nimenomaan se tapa, millä hän puhuu naisista: aina kauneuden, ulkonäön, miehen haluttavuuden katseen alaisena toimijana, jonka markkina-arvon määrittää seksikkyys.